Ensimmäinen valmennus sitten kesäkuun! Jimppa on nyt päässyt liikkumaan lähes normaaliin tapaan; lenkit ovat vain vähän tavallista lyhyempiä ja vauhtia on vähemmän. Ensimmäiset laukat ratsain otettiin viime perjantaina, eikä jalka reagoinut siihen sen kummemmin! Tosin ruuna on itsenäisesti treenannut laukkaa tarhassa ja laitumella koko ajan...

Sunnuntaina oli siis pitkästä aikaa Mintin kouluvalmennus. Viime kerrasta tosiaan oli vierähtänyt jo lähemmäs kolme kuukautta, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla. Sateen takia menimme maneesissa, jossa pohja on kenttää kevyempi eli Jimpalle parempi.

Mintti oli käynyt hakemassa lisää tietotaitoa ulkomailta, ja pääsimmekin heti kokeilemaan uusia oppeja suoruudesta. Alkuun kävimme läpi hevosen moottorin, oman painopisteen sekä suoruuden mittarit eli ohjat. Vinouden pystyy näkemään ohjista, kun toisella puolella ohja painaa kaulaan ja toisella kaulan ja ohjan välillä on ilmaa.


Alkuvalkasta harjoiteltiin tätä suoruuden mittareiden tarkkailua ja niiden mukaan suoruuden korjaamista käynnissä uraa pitkin. Jimppa on "oikeakätinen", eli sen oikea etujalka on tukijalka, kun taas vasen etunen on tasapainottava jalka. Tämän takia Jimppa oli vinompi oikealle ja valahti herkästi takaisin vinoksi, kun sen hetkeksi sai kulkemaan suorana. Vinoutta korjattiin siirtämällä painoa poispäin vinoudesta, eli kun Jimppa oli vino oikealle, siirsin painoani vasemmalle. Jimpan tapauksessa painonsiirrot saivat olla melko voimakkaita ja suoruuden kanssa täytyi olla tarkkana - varsinkin kulmissa se heittäytyi helposti vinoksi, jos sitä ei valmistellut kunnolla.

Ravissa vinous kulmissa oli paljon helpommin huomattavissa. Olin todella yllättynyt, kuinka reipas Jimppa valmennuksessa oli! Yleensä se on melko laiska ratsastaa ja ravissa hölkätään rauhassa eteenpäin. Mutta nyt se kiisi uraa pitkin kuin alkuaikoinaan, kun se oli vielä ratsunurallaan täysi ummikko ilman tasapainoa. Aktiivisuutta siis löytyi, mutta kaikki muu olikin unohtunut jonnekin kesäloman alkuun... raviharjoituksen alussa Jimppa oikoi kaikissa kulmissa niin törkeästi, ettei mitään rajaa. Oikomisesta suuremmin välittämättä jatkoimme suoruuden etsintää samalla tekniikalla kuin käynnissäkin. Koska ravissa Jimppa vaati kulmiin vielä lisää valmistelua, Mintti ohjeisti pitämään katseen aina seuraavassa kulmassa ja tekemään käännöksen kiertämällä rintakehää, eli jo aiemmilta valmennuksilta opitulla "rätin vääntö" -tekniikalla.


Mintti korjaili myös istuntaani heti alusta asti. Ensimmäiseksi hän neuvoi ajattelemaan, että olen karusellihevosen kyydissä ja lävitseni kulkee karuselliin kiinnittyvä keppi. Istuntapalikkani eivät pysyneet kasassa etenkään ravissa, joten Mintti muistutti pitämään lantion edessä niin, että ratsastushousujen vetoketju nousee ylöspäin, ja kiinnitti huomiota siihen, että napa pysyisi kohti selkärankaa ja syvät vatsalihakset olisivat käytössä. Ravissa Jimpan askel on aika epäsäännöllinen, ja välillä se horjauttaa minut takakaarelle ottaessaan reippaampaa askelta, mihin Mintti ohjeisti aktivoimaan syvät vatsalihakset kuvittelemalla puhaltavansa ilmapalloon ilmaa.

Keventäessä jalkani heilahtivat aina alas istuessa eteen, jota yritimme myös korjata valmennuksen aikana. Lyhensimme jalustinhihnoja reiällä, jolloin tuki jalustimista oli suurempi mutta koulusatulassa asento ei näyttänyt kovin luontevalta. Reiteni jännittyy istuessani keventäessä alas satulaan, jolloin jalka pääsee liikkumaan. Koko jalan tulisi olla rento mutta jäntevä, siinäpä vasta tavoittelemista! Harjoittelimme jalan pitämistä paikoillaan ensiksi niin, että aina istuessani alas koukistin jalkojani, jolloin pohje ei heilunut. Yritin myös pitää pohkeen paikoillaan takareiden avulla, mutta onnistuin vain jännittämään reittä lisää. Treeniä, treeniä, niin eiköhän se vielä joskus pysy paikallaan!



Kotitreenissä Mintti neuvoi pitämään kaarevat linjat sellaisina, missä Jimppa pystyy säilyttämään itsensä suorana. Liian tiukat kiemurat saavat sen kulkemaan helposti vinona, joten alkuun pysyttelemme laajemmissa linjoissa.

Linkki videoon
Fiilikset valmennuksen jälkeen olivat oikein hyvät. Loppuajasta Jimppa rentoutui ravissakin niin, ettei sen tarvinnut kaahottaa päättömästi, mutta se oli silti reipas ja liikkui hyvin eteen. Puolen tunnin valmennus oli ruunalle juuri sopiva aika työskennellä näin pitemmän tauon jälkeen. Seuraava valmennuskerta olisi suunnitteilla lokakuun alkuun ja kaikeksi onneksi viikonlopulle, joten pääsen osallistumaan siihenkin. Jospa siihen mennessä olisi edistystä suoruudessa havaittavissa!