Tälle päivälle olin suunnitellut rentoa temppukoulutusta, ja koska lämmin aurinko päätti piristää päivää tänäänkin, sain houkuteltua kuvaajankin mukaan ikuistamaan hetkiä tallilta. Jimppa oli löytänyt mutalammikkojen ilot ulkoillessaan, joten meitä vastassa oli (onneksi kuivuneen) muran peitossa oleva poni. Korvat tötteröllä se kuunteli pääsiäisravien loppuhetkien ääniä, kunhan oli ensiksi laahustanut tarhan perältä portille minua vastaan.

Takajalan vuohisen haavakin on parantunut mukavasti. Yhtenä päivänä se oli vähän uhannut turvotella, mutta saatuamme lainaan tallinomistajalta Terramycin-suihketta kaikki imppariin viittaavat merkit loppivat siihen. Pesin haavan pävittäin Betadinella ja suihkutin Terramycinia puhdistetun haavan päälle, ja nyt se on umpeutunut eikä vaivaa hevostakaan liikkeessä ollenkaan.

Jimpan harjaamiseen meni yli puolet koko tallireissusta, niin tiukasti kaikki kura oli siihen tarttunut. Kahden ihmisen yhteistyön jälkeen ruuna näytti päällisin puolin puhtaalta - kunhan siihen ei koskenut tai muuten kaikki pöly pöllähti taas näkyviin.

Lopulta pääsimme kentälle asti. Pohjustin harjoitteluamme ensiksi maastakäsin, jotta Jimppa pääsisi mukaan juoneen Siihen ei mennyt kauaa, vaan pari jalan ojennusta molemmille puolille riitti, minkä jälkeen minut puntattiin selkään ja pääsimme aloittamaan harjoittelun selästä käsin.

Tämä oli toinen kerta, kun opetin Jimpalle jalan ojennusta/kuopimista selästä. Ennen sitä jouduin vaihtamaan käskyn maastakäsin toiseen, koska selästä en voinut itse kuopia maata. :D Onneksi Jimppa on nopea oppimaan, eikä sillä kestä kauaa saman tempun siirtäminen eri käskylle.