Luukun aiheena on tällä kertaa talven treenisuunnitelmat. Koska minulla on pitkä joululoma, Jimppa pääsee liikkumaan kunnolla pitkästä aikaa. Tavoitteena on saada ylimääräistä mahaa pienenemään ja kunto kohoamaan, joten nyt kun minulla on aikaa, on hyvä tehdä pohjatyöt valmiiksi.

Parina aikaisempana talvena lumi on ollut harmillisen vähässä. Silloin minulla olisi ollut aikaa käydä koko talvijakson ajan liikuttamassa Jimppaa, mutta suurimman osan talven riemuista joutui unohtamaan, koska lunta ei ollut tarpeeksi. Tänä vuonna, ihme ja kumma, lunta on satanut parin päivän sisällä niin paljon, että pääsemme vihdoin käyttämään talvea hyväksi treeneissämme!

Hankitreeni

Hankitreeni on ehkä ilmeisin treenimuoto, jota talvelta odotetaan. Se sopii loistavasti voiman treenaukseen, sillä hangessa tarpominen vahvistaa niin takaosaa kuin selkääkin. Tämän takia liian raju hankitreeni saa hevosen myös herkästi jumiin, joten ensimmäiset kerrat hangessa onkin hyvä aloittaa varovasti ja pikkuhiljaa vaativuutta lisäten.

Meillä ei ole koskaan ollut mahdollisuutta kunnon uittamiseen, sillä ratsastusmatkan päässä ei ole käytettävissä olevia uittopaikkoja, eikä meillä ole ollut mahdollisuutta lähteä kauemmas sellaisia etsimään. Siksi hankitreeni onkin aina ollut talven suurin odotus, mutta vasta tänä vuonna lunta on sellaiseen tarpeeksi. "Tarpeeksi lunta" tarkoittaa minulle suunnilleen hevosen säären puoliväliin asti ylettyvää hankea, kuitenkin yli kavion mutta alle polven. Liian syvässä hangessa kulkeminen on hevoselle liian raskasta, ja olemattomassa hangessa ei ole tietenkään minkäänlaista vastusta treeniä vahvistamassa.

Hankitreeniä 2012

Koko liikutusta ei tule tehdä hangessa, vaan hevosen on hyvä päästä välillä kovemmalle pohjalle liikkumaan. Aloittelevalle hankitreenaajalle sopiva treeniaika kerrallaan olisi mielestäni viitisen minuuttia, ja silloinkin pääasiassa käynnissä. Tämä riippuu hevosen kunnosta, ja joillekin jo lyhyt käyntikahlaus on alkuun aivan riittävä. Tärkeää on huolehtia siitä, ettei rasita hevosta liikaa ja muistaa lämmitellä ja jäähdytellä hyvin kovemmalla pohjalla - alku- ja loppuverryttelyjä ei siis tehdä hangessa.

Meille hankitreeni otetaan käyttöön nyt, kun Jimppa on kengitetty ja sillä on tilsakumit. Ruuna kerää etenkin etusiinsa todella herkästi epämukavat korot, jotka jämähtävät vielä niin lujaa kiinni, etteivät ne välttämättä tipu matkalla pois. Onneksi nyt on ollut pikkupakkasta, joten lumikaan ei ole enää niin märkää, että se tarttuisi yhtä helposti kiinni.

Pitkät maastolenkit

Tallimme ympäristössä on hyviä hevosreittejä, joilla pääsee lenkkeilemään ympäri vuoden. Valitettavasti juuri ne pisimmät reitit ovat kesäisin miltei käyttökelvottomia liian kovien pohjien vuoksi. Odotankin talvea juuri siksi, että lumen peittämä maa on pohjana paljon parempi ratsastaa kuin kivikova sorapinta.

Talvisin suosikkireiteistäni muotoutuu kunnolliseen käyttöön sopivia teitä, ja pääsemme muun muassa treenaamaan mäkien avulla. Tämän lisäksi meille avautuu myös uusia reittejä, joille kesäisin ei ole kannattanut lähteä pohjan takia. Jimppa virkistyy uusilla reiteillä huomattavasti, ja silloin onnistuu myös reippaampi liikkuminen koko lenkiltä, eikä vain kotiin päin tullessa...

Koska Jimppa on ollut kevyemmällä liikunnalla koko syksyn, lähdemme pidentämään maastolenkkejäkin vähitellen. Kunhan alle on saatu normaalin pituisia lenkkejä, voidaan alkaa suunnitella, minne seuraavaksi lähdettäisiin.

Lumisissa metsissä sielu lepää! Ja samalla tulee tehtyä hankitreeniäkin. ;)

Laukkatreeni

Laukkatreenin vähäisyys on meillä johtunut myöskin huonoista pohjista. Jimpalle on mielekkäämpää laukata pitkää reittiä pitkin kuin samaa pätkää useaan kertaan, sillä se tajuaa nopeasti homman idean ja suuntaa mieluummin takaisin kotiin kuin uudelle laukkakierrokselle. Tämän vuoden alussa pääsimme ensimmäisiä kertoja laukkaamaan pitempää matkaa kerrallaan, kun seikkailimme uusilla reiteillä Kekajärven lähettyvillä. Kun ei ole huolta siitä, että tila loppuu kesken tai juoksisimme kotiin asti, on hyvä antaa hevosenkin mennä vähän reippaammin. Lähimaastoissa samoillessa laukkapätkien tulee olla nimensä mukaisesti vain pätkiä, sillä muuten loppuu tie kesken, mutta kauempana voi kotiinkin päin huoletta tulla laukalla pitempäänkin.

Kuten muissakin treeneissä, myös laukan kanssa tulee aloittaa varovasti. Kun treenasimme säännöllisesti matkakisat haaveissamme, törmäsin seuraavanlaiseen suositukseen: maastolenkistä tulisi olla 40 % käyntiä, 20% ravia ja 40% laukkaa. (Lähde) Jos hevosella on huono kunto, maastolenkit kannattaa aloittaa pelkällä käynnillä ja lisätä mukaan kevyttä ravia vähän kerrallaan. Kun hevosen kunto kestää normaalit maastolenkit, voidaan lähteä seuraamaan kyseistä kaavaa. Tärkeintä kaikessa treenauksessa on tarkkailu, jottei hevosta rasiteta liikaa.

Melkein 15 cm lunta!

Tällaisia treenejä olen suunnitellut meille täksi talveksi. Parasta näissä treeneissä on, että ne kaikki voidaan hoitaa niin ratsain kuin ajaenkin! Jos talvi olisi ollut tänä vuonna kylmempi, olisimme ehkä päässeet ensimmäistä kertaa joen jäälle ratsastamaan. Valitettavasti jää taitaa jäädä tältä talvelta lähes sulaksi, joten sinne ei kyllä ole meneminen. Olen nyt pari viikkoa lisännyt Jimpan liikuntaa vähitellen, vapaapäiviä unohtamatta, jotta lasku normaaliin liikuntarytmiin ei olisi vanhalle ruunalle liian raju, ja pääsisimme treenailemaan kunnolla ilman jumeja!