Kun jo ennen tallille lähtöä ajatus ratsastamisesta ahdistaa, ei varmaankaan tule yllätyksenä, että myös hevonen kokee ratsastuksen inhottavaksi. Jimppa onkin ollut huonohko ratsastaa, vähän tahmea mutta silti yritteliäs. Minun ideani eivät kuitenkaan aina kelpaa, vaan esimerkiksi neliön terävien kulmien ratsastamisen sijaan ruuna halusi tehdä pohkeenväistöä kulmista ulos. Pohkeenväistöstä on tullut sen lempitehtävä, joten toivoa on, että pääsisimme vuoden alussa asettamaani raviväistö-tavoitteeseen!
Viime syksynä kaaduimme maastossa, ja olin useamman viikon puolikuntoinen. Sen jälkeen jokainen pienikin kompurointi ratsain on saanut minut niin jännittyneeksi, etten muuta ole voinut ajatellakaan. Olen yrittänyt saada itseni rentoutumaan ja päästämään jännityksestä irti, koska jos istun selässä kuin rautakanki sekä istunnalla että ohjalla pidättäen, ei se ainakaan helpota Jimpan menoa. Tiedän, että tästä yli pääseminen tulee ottamaan oman aikansa, joten yritän olla itselleni armollinen.
Viimeksi harjoittelimme selästä peruutuksesta liikkeelle lähtöä, mikä onnistui mielestäni ihan hyvin. Jimppa herkistyi avuille mukavasti, vaikka kumpikaan tehtävän osista (peruutus tai liikkeelle lähtö) eivät ole meille helppoja. Ratsastuksesta jäi silti jostain syystä vähän masentava fiilis.
Mitä sitten aion tehdä motivaatiopulalle? Olen ennenkin potenut motivaatiopulaa ratsastukseen, ja silloin tilanteen on pelastanut vanha kunnon tauko. Oman hevosen kanssa ratsastustauot eivät ole yhtä vaarallisia kuin ratsastuskouluoppilaana, jolloin tauon aikana hevosharrastus saattaa päättyä kokonaan. Oma hevonen sitoo tallielämään niin tiukasti, ettei ratsastamattomuus näy missään. Varusteet saattavat vähän pölyttyä, varsinkin jos on yhtä laiska niitä huoltamaan kuin allekirjoittanut...
Aion siis pitää määrittämättömän mittaisen ratsastustauon. Se ei vaikuta meidän elämäämme paljoakaan, sillä suurin osa Jimpan liikutuksista tapahtuu muutenkin maasta käsin (ja joskus kärryiltä). Maastossa saatamme käydä ratsainkin, mutta ratsastustreenit saavat nyt odottaa oikeaa hetkeä. Saa nähdä, olenko selässä jo seuraavalla viikolla vai kaipaako motivaationi kunnon lomaa!
Podetko sinä joskus motivaation puutetta? Miten saat sen korjattua?
