Mietteitä turpahihnan käytöstä sekä suitsista yleensäkin
Vastuuvapauslauseke: tämä teksti ja sen sisältämät ajatukset sekä mielipiteet ovat omiani (pois lukien lainaukset lähteistä), eikä niitä tule pitää minkäänlaisina totuuksina.
 |
| Mihin hermoihin suitsien osat vaikuttavat? Lähde |
Oman panokseni aiheeseen päätin kirjoittaa luettuani täältä sekä sen välityksellä täältä suitsien vaikutuksesta hevosen pään hermoihin. Pääasiassa käsittelen aihetta vain turpahihnan osalta, mutta tuon omaa näkökulmaani esille myös suitsien muistakin osista. Ajatusteni tukena käytän paria eri lähdettä, jotka listaan myös postauksen loppuun, jos jotakuta kiinnostaa lueskella lisää aiheesta.
Jimpalla ei käytetä turpahihnaa kuin joskus ajaessa, jolloin se on kireytensä puolesta lähes yhtä tyhjän kanssa. Kyseessä on meksikolainen turpahihna, jonka mallin pitäisi olla tavallista englantilaista kaksoisturpahihnaa mukavampi ainakin siltä osin, ettei se paina hevosen hampaita. Koska se kulkee diagonaalisesti hevosen turvan yli, se on tavallista joustavampi.
Jimpankin kanssa alku meni samalla tavalla. Tapojeni orjana käytin turpahihnaa, koska niinhän sen täytyi olla, koska se kuului suitsiin. Myöskään jälkimmäisestä pahasta tavasta emme päässeet eroon ratsastuskoulun ulkopuolellakaan - opettaja saattoi kiristää alaturpahihnaa tunnille tullessamme, vaikka olin sen itse omasta mielestäni sopivalle kireydelle säätänyt.
 |
| Uudet suitset ensimmäisiä kertoja päällä kesällä 2012 – turpis jäi kokonaan pois kevään 2013 jälkeen (kuva 2014) |
Nyt kun meidän tarinamme turpahihnattomuudesta on kerrottu, on aika laittaa faktat tiskiin, ainakin siltä osalta kuin itse niistä tiedän.
"Ylikireä turpahihna aiheuttaa hevoselle stressiä, hermosärkyä ja jopa luun epämuodostumia." LähdeHevosen kallostakin voi jo päätellä, ettei alaturpahihna tai remonttiturpahihnaksi kutsuttu hannoverilainen tule jättämään jälkeensä mitään hyvää, jos sen kiristää liian kireälle. Mitä alemmas hevosen turpaa menee, sitä ohuemmaksi nenäluu käy ja lopulta herkkää kohtaa peittää vain ohut iho.
Miksi turpahihna edes kiristetään ylikireäksi? Kireyden tarkistamiseen on keksitty kahden sormen sääntö, joka on kuitenkin todettu liian väljäksi yksilöllisten erojen takia. Selityksiä hihnan kiristämiselle on monia, mutta varmasti käytetyin on se, minkä itsekin olen saanut kuulla: "Se pitää laittaa kireämmälle, jottei hevonen auo suutaan."
Hevosen ongelmakäyttäytymiselle on aina syynsä. Suun aukomista pidetään useasti vain tapana tai pelleilynä, joka peitetään sulkemalla suu turpahihnalla. Ongelman peittäminen ei kuitenkaan poista itse ongelmaa: se on yhä olemassa, vaikkei se näy ulospäin. Kiristämällä turpahihnan liian kireälle hevoselta poistetaan mahdollisuus ilmaista itseään. Se ei kykene kertomaan, vaikka liian kova käsi tai muu asia tekisi kipeää ja vaikeuttaisi työskentelyä.
"Mihin turpista oikein tarvitaan? Onko se koriste? Vai onko sen tarkoitus estää normaalia leukojen liikettä? Hevonenhan voisi vaikka avata suunsa vastustaakseen kuolainta – ja sepä olisikin kamalaa. Ja noloa." Lähde
Jos turpahihnaa käytetään vain koristeena, sen voisi yhtä hyvin jättää pois. Mitä vähemmän tavaraa hevosella on yllään sen parempi, näin minä asian näen. Turhat remmit pään ympärillä tekevät suitsista epämukavammat, mikä ei tietenkään ole hevosta kohtaan oikein. Sille työnteon tulisi olla mukavaa ja rentoa, ei epämukavaa pakkopullaa. Se ei ole omasta tahdostaan tekemässä töitä.
Pullback-turpahihnaa erehdytään usein pitämään pehmeämpänä sen leveyden ja pehmusteiden takia. Siinä oleva mekanismi aiheuttaa kuitenkin enemmän painetta hevosen turpaan kuin tavallinen, ohut turpahihna. Se ei siis ole hevoselle yhtään sen mukavampi, vaikka se näyttääkin pehmeältä ja kivalta päällepäin.
Etsiessäni lisätietoa turpahihnan haitoista, silmiini osui ensimmäinen maininta remmin hyödystä:
"[A] noseband can support the relative closedness of the jaw and let the masseter muscle relax, which relaxes the poll, which stops the horse from leaning on the bit altogether--" Lähde
Kuolaimeen tukeutuminen aiheuttaa suuren painon leukaniveleen, joka ei pysty ottamaan vastaan sellaista painoa silloin, kun suu on avoinna. Tämän takia hevosen on suljettava suunsa, mutta samalla se lukitsee leuan lihakset, joiden kuuluisi olla ratsastaessa rentoina. Turpahihna voi siis nuorella, raa'alla hevosella antaa tukea silloin, kun hevonen nojaa kuolainta vasten.
Turpahihnasta voi siis olla hyötyäkin, vaikka kyseisen tekstin kirjoittaja huomauttaa heti seuraavassa kappaleessa, että useimmiten turpahihnan käytössä kyseessä on hevosen suun sulkeminen, jotta se ei vastustaisi liian kovaa kuolaintuntumaa, eikä koulutettu hevonen remmiä tarvitse tukemaan - tai muutenkaan. Turpiksen käyttäminen ratsastaessa, jotta kuolain pysyy hiljaa ja paikoillaan, on monesti hevosen suun mukavuuden kannalta hyvä syy, mutta kuolaimen vaihtaminen fullcheek-, oliivi- tai D-kuolaimeen hoitaa yhtä lailla saman asian. Lähde Tämäkään ei oikeuta kiristämään turpista ylikireäksi, vaikka se valheellisesti voisi ratsastajalle tuntua siltä, että hevonen on kuolaimelle herkempi - se ei vain pysty pakenemaan kuolaimen vaikutusta turpahihnan estäessä leuan liikkeet.
Turpahihnasta voi siis olla hyötyäkin, vaikka kyseisen tekstin kirjoittaja huomauttaa heti seuraavassa kappaleessa, että useimmiten turpahihnan käytössä kyseessä on hevosen suun sulkeminen, jotta se ei vastustaisi liian kovaa kuolaintuntumaa, eikä koulutettu hevonen remmiä tarvitse tukemaan - tai muutenkaan. Turpiksen käyttäminen ratsastaessa, jotta kuolain pysyy hiljaa ja paikoillaan, on monesti hevosen suun mukavuuden kannalta hyvä syy, mutta kuolaimen vaihtaminen fullcheek-, oliivi- tai D-kuolaimeen hoitaa yhtä lailla saman asian. Lähde Tämäkään ei oikeuta kiristämään turpista ylikireäksi, vaikka se valheellisesti voisi ratsastajalle tuntua siltä, että hevonen on kuolaimelle herkempi - se ei vain pysty pakenemaan kuolaimen vaikutusta turpahihnan estäessä leuan liikkeet.
Suitsiin on kehitelty jos jonkinmoista hevosen mukavuutta lisäävää yksityiskohtaa: muotoiltuja osia, pehmusteita, paremmin asettuvia hihnoja. Anatomisesti muotoillun niskahihnan ei pitäisi hiertää tai painaa, sama homma otsapannassa. Suitsissa on monta osaa, joiden istuminen hevoselle on erittäin tärkeää, jottei minkäänlaisia vaurioita pääse syntymään. Jos niskahihnan kohdalla hevosen karvat ovat kuluneet, on enemmän kuin mahdollista, että alta löytyy hiertämisestä syntyneitä mustelmia. Liian lyhyt otsapanta painaa ja hiertää hevosta myös. Liian kireät poskihihnat painavat hermoja - puhumattakaan siitä, miten niiden pituus vaikuttaa kuolaimen istuvuuteen.
Mielessäni ovat pyörineet kahden tai yhden korvan suitset, joissa otsapantaa ei olisi ollenkaan. Painetta tulisi kuitenkin postauksen alussa olevan kuvan mukaan pään hermoihin siitäkin huolimatta, ettei liian tiukkaan sovitetun otsapannan vaaraa olisi. Mitä ikinä hevosen päälle pukeekaan, se tulee olemaan erinäisten hermojen ja lihasten päällä. Kuolaimettomissa turpahihna on pakollinen, ja sen sovittaminen tulee tehdä huolella, sillä liian alhaalla sen paine tulee nenäluun ohuimpaan kohtaan sekä painaa hengitysteitä. Jos voisin, jättäisin mielelläni kaikki remmit ja hihnat pois käytöstämme. Tällä hetkellä se ei vielä ole mahdollista, mutta parhaani mukaan yritän tehdä Jimpan olon mukavaksi sen omissa varusteissa.
Varusteiden sopivuus on avainasemassa hevosen mukavuudessa, eikä sopivuuden tarkistamista tule vähätellä. Rutiinilla puetut suitset voivat jäädä painamaan kohdasta, jota ei nopealla vilkaisulla huomaisi. Siksi olisikin tärkeää kiinnittää joka kerta huomiota siihen, miten varusteet hevoselleen pukee, kuinka kireälle hihnat säätää ja jääkö hihnojen alle mitään, mikä voisi aiheuttaa epämukavuutta (esimerkiksi niska- tai otsahihnan alle ryttääntynyt harja).
Mitä varusteettomuuteen tulee, sekään ei ole täysin ongelmaton ratkaisu. Niin kauan, kun hevosen liikuntaan kuuluu ratsastus tai ajo, jonkinnäköisiä varusteita on järkevää käyttää (ajaessa tämä on tietenkin pakollista) jos ei oman, niin muiden turvallisuuden vuoksi.
Käytättekö te turpahihnaa? Millaista ja miksi, tai miksi ette?
Tekstissä käytetyt lähteet:
Eläinkoulutusblogi; Jaana Pohjola (tämä on loistavaa luettavaa kaikille eläinten kanssa toimiville - yksi suosikkiblogeistani!)
Eurodressage
Sustainable Dressage; Theresa Sandin
Mielessäni ovat pyörineet kahden tai yhden korvan suitset, joissa otsapantaa ei olisi ollenkaan. Painetta tulisi kuitenkin postauksen alussa olevan kuvan mukaan pään hermoihin siitäkin huolimatta, ettei liian tiukkaan sovitetun otsapannan vaaraa olisi. Mitä ikinä hevosen päälle pukeekaan, se tulee olemaan erinäisten hermojen ja lihasten päällä. Kuolaimettomissa turpahihna on pakollinen, ja sen sovittaminen tulee tehdä huolella, sillä liian alhaalla sen paine tulee nenäluun ohuimpaan kohtaan sekä painaa hengitysteitä. Jos voisin, jättäisin mielelläni kaikki remmit ja hihnat pois käytöstämme. Tällä hetkellä se ei vielä ole mahdollista, mutta parhaani mukaan yritän tehdä Jimpan olon mukavaksi sen omissa varusteissa.
Varusteiden sopivuus on avainasemassa hevosen mukavuudessa, eikä sopivuuden tarkistamista tule vähätellä. Rutiinilla puetut suitset voivat jäädä painamaan kohdasta, jota ei nopealla vilkaisulla huomaisi. Siksi olisikin tärkeää kiinnittää joka kerta huomiota siihen, miten varusteet hevoselleen pukee, kuinka kireälle hihnat säätää ja jääkö hihnojen alle mitään, mikä voisi aiheuttaa epämukavuutta (esimerkiksi niska- tai otsahihnan alle ryttääntynyt harja).
Mitä varusteettomuuteen tulee, sekään ei ole täysin ongelmaton ratkaisu. Niin kauan, kun hevosen liikuntaan kuuluu ratsastus tai ajo, jonkinnäköisiä varusteita on järkevää käyttää (ajaessa tämä on tietenkin pakollista) jos ei oman, niin muiden turvallisuuden vuoksi.
Käytättekö te turpahihnaa? Millaista ja miksi, tai miksi ette?
Tekstissä käytetyt lähteet:
Eläinkoulutusblogi; Jaana Pohjola (tämä on loistavaa luettavaa kaikille eläinten kanssa toimiville - yksi suosikkiblogeistani!)
Eurodressage
Sustainable Dressage; Theresa Sandin
10 kommenttia
Hienoa, että tästä aiheesta puhutaan. :) Itse ihmettelen kovasti aina miksi ihmeessä pitää olla alaturparemmit ja kaikki härpäkkeet hevosella päässä ja vielä niin kireällä... Tahvolla oli meksikolaiset suitset tullessaan, mutta aika pian ostin sellaiset normisuitset. Jätin niistä alaturparemmin heti pois (miksi uusien suitsien mukana tulee aina automaattisesti alaturparemmi? Vaikuttaa, että se on pakkovaruste, kun se kaikessa on mukana.)
VastaaPoistaTurparemmin uskalsin ottaa pois kokeeksi ja huomasin, että ei tapahtunut mitään kamalaa. :D En tiedä mitä ajattelin, että hevonen laukkaa auringonlaskuun, kun sitä ei ole? Vuoden verran mentiin tällä riisutulla versiolla, kunnes hommasin ensimmäiset kuolaimettomat. Maastossa olin käyttänyt aika paljon riimu + ohjat-viritystä ja mennyt pitkällä ohjalla, joten sidepullit ei olleet niin hurja muutos. Tuntui, että sidepulleilla Tahvo rentoutuu koko päästään paremmin kuin suitsilla. Nyt harmittaa, kun sidepullit on ollut pitkän aikaa rikki.. Pitää saada sidepullit kuntoon pikapikaa. :)
On mukava huomata, miten tietoisuus näistä asioista kasvaa koko ajan, niin oma kuin muidenkin. Oon itsekin ihmetellyt, miksi kaikki suitset myydään alaturparemmeineen päivineen... ehkä, jos jokaisen lisähihnan joutuisi ostamaan erikseen, ei niitäkään näkyisi ihan jokaisella.
PoistaKyllä muakin mietitytti ensimmäiset maastolenkit ilman turpahihnaa, vaikka näin jälkikäteen ajateltuna en ymmärrä, mitä siinä muka olisi voinut käydä. Ei se turpahihna sitä hevosta ratsasta. :D Mahtavaa, että teille on löytynyt sopiva vaihtoehto kuolaimettomista! Niissäkin on paljon valinnanvaraa eikä kaikki sovi kaikille, kuten ei kuolaimetkaan.
Mielenkiintoinen aihe. Meillä turparemmi roikuu mukana lähinnä siksi että siihen saa talvella laitettua heijastimet kiinni tarpeen mukaan, mutta ei sillä oikeastaan kyllä ole muuta virkaa. Alaturparemmi nakattiin mäkeen jo aikoja sitten, sille kun ei ole tarvetta ja joutas kyllä toinenkin heittää pois ;)
VastaaPoistaEnnen itekkin käytin kaikkia remeleitä mitkä suitsissa oli kiinni, koska niinhän niitä oli aina käytetty ja opettajat kiskoi remmit niin tiukalle kuin meni. Se oli silloin normaalia, eikä siihen kiinnittänyt mitään huomiota. Nykyään haluan itsekkin etä kaikki varusteet sopii hevoselle juuri eikä melkein ja on mukavat.
Suitsiin on kyllä suhteellisen hankala saada heijastimia näkyvälle paikalle, jos turpahihnaa ei oo. Tuossa yllä juuri ihmeteltiinkin, miksi kaikki suitset myydään tavallisesti aachen-turparemmillä, ihan niin kuin kaikkia niitä hihnoja täytyisi hevosella käyttää. Harmittavaa, että lähes kaikilla ratsastuskouluilla, joilla oon käynyt, on hevosilla turparemmi ja yleensä vielä alaturparemmikin. Olis oppilaillekin parempi, että hevonen pystyis kertomaan, millon kädet ovat liian kovat tai epätasaiset!
PoistaOikeassa olet :) Itseasiassa nakkasin meidänkin turparemmin mäkeen, saahan sen takaisin jos tarttee heijastimia käyttää :) Haaveilen edelleen kuolaimettomista, oishan ne hevoselle paremmat kuin rautamötikkä suussa, mutta toistaiseksi ei olla meille sopivaa löydetty, niimpä jatketaan nivelkuolain linjalla, ainakin se sopii Hellulle ja sen kanssa se on suht.tyytyväinen :)
PoistaKiva kuulla, että päätitte jättää remmin pois! :) Onneksi nyt alkaa olemaan vähän valoisampaa, joten vähemmilläkin heijastimilla näkyy jo paremmin. Mun mielestä on parempi käyttää sopivaa kuolainta siihen asti, että löytyy parempi vaihtoehto, kuin käyttää huonosti toimivaa ja epämieluisaa kuolaimetonta - silläkin kun voi saada vahinkoa aikaan yhtä lailla. Tyytyväinen hevonen on kyllä paras mittari näissä(kin) asioissa. :)
PoistaHyvä kirjoitus! Joku heitti joskus vinkin, että alaturpahihnasta saa tehtyä "kauhukahvan" satulaan, vaikkapa vauhdikkaille maastolenkeille. Kyllä se paremmin siihen sopii kuin hevosen päähän! :D
VastaaPoistaKiitos! Itse asiassa meilläkin taitaa olla alaturpis kauhukahvana satulassa, se on tosiaan juuri sopiva siihen hommaan :)
PoistaTosi hyvä kirjoitus! Käyn ratsastuskoulussa viikoittain, mutta nyt kun olen lukenut näitä blogeja ja tajunnut miten julmaa on pitää hevosilla tiukkaa turparemmiä ja kuolaimia niin mietin että miten saisi ratsastuksen opettajat tajuamaan sen. Vielä en saa hoitohevosta tai varsinkaan omaa kun olen ratsastanut kohtuu vähän aikaa joten olisi hyvä jos tallilla jossa käyn voisi olla ilman turparemmiä tai edes löysätä sitä.
VastaaPoista^epäselvä kommentti, mutta kysyn siis että miten/ voisiko sen sanoa suoraan opettajalle?
(ps. Toivoisin että katsoisit blogini 'allhorselife'n. ;))
Kiva kuulla, että pidit! Ratsastuskouluissa valitettavan monilla hevosilla käytetään kaksoisturparemmiä pahimmassa tapauksessa vielä kovan kuolaimen kanssa ja liian kireällä. Hienoa, että olet perehtynyt itsenäisesti asiaan paremmin!
PoistaItse ei kuitenkaan kannata lähteä toisen hevosen suitsitusta muuttamaan, sillä joissain tapauksissa tietyn turpahihnan ja/tai kuolaimen käyttö on perusteltua. Siitä huolimatta remmi ei saa olla liian tiukalla. Kireys mitataan turvan päältä nenäpiin kohdalta, jolloin hihnan ja turvan väliin tulisi mahtua kaksi sormea, ei siis turvan sivulta, kuten monet tekevät. Tällä tavalla voit kokeilla, onko turpahihna liian kireällä ja löysätä sitä, jos se on. Mielestäni voisit kysyä ratsastuksenopettajaltasi perusteluja sille, miksi hevosella käytetään turparemmiä, ja ehkä ehdottaa, jos joskus kokeilisitte mennä ilman. :)