Tämän vuoden hevosalan somegaalassa on ehdolla tuttu nimi, nimittäin blogini valittiin yhdeksi vuoden hevosblogi -ehdokkaaksi! Suuri kiitos heille, jotka olivat blogiani ehdottaneet somegaalaan.

Aloitin tämän blogin jo ennen Jimpan tuloa vuonna 2009. Alun perin blogi toimi hevosrakkaan tytön päiväkirjana, ja halusinkin, että blogissa säilyisi muistot ja tarinat ensihevosen ostosta ja yhteisestä matkasta. Ajan kuluessa päiväkirjamaisuus on jäänyt vähemmälle ja asiapitoisemmat postaukset lisääntyneet. Viimeiset vuodet blogi on ollut välillä hiljaisempi etenkin arkielämästä kertovien julkaisujen kannalta. Suurin syy siihen on varmastikin se, että päivitän arkea aktiivisemmin Instagramin puolelle. Blogiin on kuitenkin mukava kirjoittaa pidempiä tekstejä, linkata lähteitä ja muutenkin rakentaa monipuolisempia julkaisuja.

Somegaalan yleisöäänestys alkaa tänään klo 10. Tästä linkistä pääsee itse äänestykseen, jos haluat käydä äänestämässä minua tai muita ehdokkaita! Kategorioita on yhteensä kymmenen, joista siis blogini löytyy yhdestä, vuoden hevosblogi -kategoriasta. Siellä on hurjasti kiinnostavia, mahtavia tyyppejä ehdolla, joten kannattaa käydä kurkkaamassa ja antamassa äänesi suosikeillesi!

Kauan odotettu Oikea Talvi on vihdoin saapunut tänne länsirannikollekin. Pahoin pelkäsin, että tänä talvena toistettaisiin viime talven jäätikkö- ja mutapainajainen, mutta vuoden vaihtuessa saimmekin oikein roppakaupalla lunta! Itse asiassa lumen tulo ei ole vieläkään täysin loppunut, vaan miltei joka päivä sataa vähän uutta lunta. Voi olla, että keväällä manaan tätä lumen määrää uiskennellessani mudassa ja loskassa, mutta tällä hetkellä olen niin onnellinen tästä talvesta!

Lumikerros on muuttanut maastoilumme täysin. Sen lisäksi, että pohjat ovat nyt täydellisessä kunnossa, lumi valaisee iltahämärässä niin hyvin, ettei ylimääräistä valonlähdettä edes tarvitse. Ja koska kuljemme koko ajan kevättä ja kesää kohti, myös valoisa aika on pidentynyt huomattavasti. Samaa tahtia myös motivaationi on noussut, kun tallille pääsee oikeastaan aina valoisan aikaan eikä yliopisto-opinnoista ole enää stressiä. Minähän tosiaan valmistun nyt helmikuussa, joten vapaa-ajallani olen vihdoin oikeasti vapaalla!

Alkuvuosi onkin ollut hyvää aikaa liikutusten kannalta. Olen jaksanut käydä useammin tallilla ja maastolenkitkin ovat pidentyneet tasaiseen tahtiin. Vähän aikaa sitten kävimme koko lauman kanssa 10 kilometrin lenkillä ja Jimppa ei juuri edes hionnut tai vaikuttanut mitenkään väsähtäneeltä. Sen kunto on siis pysynyt suhteellisen hyvänä siitäkin huolimatta, että sen liikunta on ollut jo aika kauan kevyttä.

Olen innostunut entistä enemmän lenkkeilemään maasta käsin Jimpan kanssa, koska se tarjoaa myös minulle hyvää liikuntaa. Jimppakin pitää tästä tavasta lenkkeillä, sillä pystyn tukemaan sitä jännittävissä tilanteissa paremmin maasta käsin. Yksin maastoillessa ratsain Jimppa on nyt ollut tavallista epävarmempi ja pysähdellyt tuijottamaan kaikenlaista. Voi olla, että alueella on liikkunut jokin eläin tai useampi, minkä takia Jimppaa jännittää lähteä yksin maastoon ilman ihmisen tukea maasta. Onneksi voin aina tulla alas ja auttaa sen pelottavien kohtien ohi, joten sinänsä tämä ei ole mikään iso ongelma.

Alla lyhyt video meidän viime perjantain maastosta. Alun vaikeuksien jälkeen maasto sujui oikein mukavasti ja Jimppa jopa innostui laukkaamaan. Ja ehkä alkoi vähän kuumumaankin, haha 😄 

Toivottavasti muillakin on ollut mahdollisuus nauttia tästä talvesta ja huipuista maastoilukeleistä! Päivittelen blogin puolella harvemmin meidän arkikuulumisia, joten jos arki ja nopeampi päivitystahti kiinnostavat, kannattaa seurata meitä Instagramissa. Myös YouTubeen tipahtelee tasaisin väliajoin tallivideoita liikkuvan kuvan ystäville.