Hevonen on siitä hankala eläin, että sitä ei voi ottaa omaan kotiin asumaan samalla tavalla kuin vaikka koiraa. Hevonen tarvitsee pitopaikan, ja harvalla on mahdollisuus sellaiseen omassa pihassa. Vaihtoehtoja on kuitenkin paljon, lähtien jo ihan siitä, haluaako hevosta pitää karsinassa vai ei.

Jimppa on asunut minulla ollessaan seitsemässä eri paikassa. En osaa sanoa, onko se paljon vai vähän, mutta omasta mielestäni se on aika paljon. Kyseessä on kuitenkin herkästi muutoksista stressaantuva eläin (mikäpä eläin ei olisi?), joten turhia muuttoja olisi varmastikin hyvä välttää. Meillä muuton syitä on ollut muun muassa paremmat treenimahdollisuudet, tallin lopettaminen, muutto toiseen kaupunkiin, tarve täysihoidolle ja hyvinvointiongelmat. Osa muutoista ei ehkä ollut sataprosenttisen välttämättömiä, osa taas sellaisia, ettei muita vaihtoehtoja enää ollut.

Perinteisen karsinatallin ja pihaton lisäksi tallipaikkoja on tarjolla monenlaisilla sopimuksilla. Me olemme kokeilleet niistä jokaista, tai ainakin kaikkia niitä, joista itse olen kuullut. Jos siis mietit, mikä olisi sinulle sopivin tallipaikka, lue alta eri mahdollisuuksista ja minun kokemuksistani!

Ennen hevosen ostoa olimme jo kyselleet alueen tallipaikoista ja tiesimme, että meille paikka löytyisi, jos sopiva hevonen osuisi kohdalle. Ja kun Jimppa sitten tuli elämäämme, meidän yhteiselomme alkoi itsehoitotallissa.

Itsehoitotalli on nimensä mukaisesti talli, jossa kaikki hoidetaan itse. Mitä tähän "kaikkeen" sisältyy, riippuu tallin käytännöistä. Meitä oli useampi ihminen pyörittämässä tallia, joten ihan kaikkea ei tarvinnut aina tehdä itse, vaan pystyi tarvittaessa pyytämään apua muilta. Kuivikkeet ja heinä taidettiin ostaa kimpassa ja muistaakseni päiväheinät jaettiin yhteistyössä muiden kanssa.

Itsehoitotalli ei välttämättä ole se paras vaihtoehto ensimmäisen hevosen ensimmäiseksi olinpaikaksi, mutta koin sen silti myös todella opettavaisena ajanjaksona heti hevosenomistajuuden alkuun. Mikä olisikaan parempi tapa tutustua uuteen hevosystävään kuin hoitaa se aamua iltaa itse?

Olin Jimpan tullessa vielä alaikäinen, joten tallille kulkeminen tuotti välillä päänvaivaa. Äitini teki useimmiten aamutallin ennen töitään, mutta kiireisinä aamuina kuljin äitini kyydillä tallille hoitamaan Jimpan ja pyöräilin tai kävelin sieltä kouluun. Tykkäsin ja tykkään yhä tallihommista, varsinkin karsinan siivouksesta sekä heinien ja rehujen laitosta, joten tallilla puuhailu oli yleensä kivaa.

Vietimme itsehoitotallilla puolisen vuotta, kunnes tuli kesä ja Jimppa pääsi perhetutun hevosen kanssa laitumelle. Tämäkin oli aika tee-se-itse -tapaus; vaarini rakensi meille katoksen sekä sillan, jota pitkin pääsimme ojan yli laitumelle hevosten kanssa. Laitumelta muutimme sitten laidunkaverin kotitalliin, joka oli pieni siirtotallin tapainen paikka.

+ Hevosen oppii tuntemaan ihan eri tavalla, kun sen hoitaa täysin itse

+ Voi vaikuttaa moniin asioihin, esim. mitä heinää hevoselle ostaa

+ Edullisin vaihtoehto

₋ Hevosessa on kiinni paljon tiukemmin ja tallilla täytyy käydä vähintään kahdesti päivässä

₋ Ympärillä ei välttämättä tukijoukkoja, eli vaatii tarpeeksi tietotaitoa hevosenomistajalta

₋ Työmäärä on kaikin puolin isompi

Siirtotallielämän jälkeen muutimme parempien treenimahdollisuuksien perässä kimppahoitotallille. Siellä aamutallit tehtiin vuorotellen ja illalla jokainen hoiti oman hevosensa sisälle haun ja iltaruokinnan. Tällaista hoitosysteemiä kutsutaan myös puolihoidoksi, joskin puolihoidossa mukana pyörii yleensä myös tallinpitäjä hoitamassa vuoroja. Puolihoidossa siis nimensäkin mukaan tallin puolesta hoidetaan "puolet", yleensä aamutalli, ja hevosten omistajat hoitavat lopun. Sopimuksesta riippuen heinät ja kuivikkeet ostetaan itse tai ne kuuluvat vuokraan. Meillä on kokemusta molemmista, sillä ensimmäisessä kimppatallissa omistajat ostivat heinät itse ja toisessa heinät tulivat tallin puolesta.

Kun Jimppa muutti perässäni opiskelupaikkakunnalleni, sen ensimmäinen asuinpaikka oli puolihoitotalli, vaikkakin periaatteessa sen oli tarkoitus olla täysihoitodiili. Me hevosten omistajat pyrimme kuitenkin tekemään yhden tallivuoron päivässä (aamu-, päivä-, iltapäivä- tai iltavuoro) ja jäljelle jääneet vuorot tehtiin tallin puolesta. Tämä toimi hyvin siihen asti, kunnes pari tallilaista muutti pois ja tilalle tuli hevosenomistaja, joka ei tehnyt omaa osuuttaan kovin hyvin.

Itsehoito- ja kimppatallien jälkeen siirryimmekin täysihoitotallille. Se oli silloin ainoa oikea ratkaisu, sillä aloitin opiskelut yliopistossa, enkä päässyt tallille enää niin usein. Täysihoitotallissa omistajalle jää periaatteessa vain hevosen hoitotoimenpiteet ja liikutus, joissakin tapauksissa nekin kuuluvat täysihoitopakettiin. Minulle oli ensin kova paikka luopua karsinan siivouksesta, mutta totuin tähän ylellisyyteen kuitenkin nopeasti. Ensimmäisen hevosen kanssa ja varsinkin, jos tietoa ja osaamista ei vielä ole kovin paljoa, täysihoitotalli on nappivalinta. Hevosesta huolehditaan omistajan puolesta ja tallinpitäjä on usein ammattilainen, joten aloitteleva hevosenomistaja saa tarvitsemansa tuen ja avun.

Ennen nykyistä pihattopaikkaa Jimppa oli vielä yhdessä karsinatallissa täysihoidossa, johon kuului viikonloppuvuoroja. Nyt pihatossa Jimppa on myös tällaisessa viikonloppuvuoro-täysihoidossa ja mielestäni se on ehkäpä paras tapa pitää hevosta! Monelle, kuten minulle, täysihoito on välttämättömyys, jotta omaa hevosta pystyy pitämään, mutta mielestäni on tärkeää myös tehdä tallivuoroja ja sitä kautta oppia hevosesta ja sen hoidosta. Hevosen omistaminen on niin paljon muutakin kuin vain ratsastusta!

Tuleeko mieleen muita plussia tai miinuksia eri tallimuodoista? Jätin tästä postauksesta pois vertailun pihaton ja karsinatallin väliltä, koska siitä tulee oma postauksensa erikseen. Eli jos aihe kiinnostaa, pysy kuulolla! 

Onko sinun valintasi itsehoito, puolihoito vai täysihoito? Tai kenties ihan oma talli omassa pihassa?