youtube facebook instagram
Sisällön tarjoaa Blogger.
  • Etusivu
  • Kirjoittaja
  • Jetset Jimmy
  • Erikoispostaukset
  • Yhteys

Nelistelyä


Jimpalla oli keskiviikkona kauan odotettu hammastarkastus. Edellisestä kerrasta oli vierähtänyt vain neljä kuukautta, mutta Jimpasta näki selvästi, että suussa oli jotain vialla. Oma arvaukseni oli, että diastemat olivat alkaneet vaivata kesän jälkeen. Tiesin, että ainakaan ne eivät olleet tulehtuneet, koska klinikkakäynnillä verikokeissa ei havaittu tulehdusta. Siksi olikin kummallista, että heinän syönti oli vaikeutunut niinkin paljon pelkistä diastemoista. Toki heinä on ollut Jimpalle liian kortista, mutta se yksistään ei myöskään selittänyt sitä, miten hankalalta syöminen vaikutti.

Diastemat eivät kuitenkaan olleet syypää tilanteeseen. Vasemmalla puolella oli heiluva yläposkihammas, joka oli kääntynyt vinoon ja aiheuttanut sen, että väliin oli jumiutunut paljon rehua. En siis ihan turhaan aina jännitä, että mitähän sieltä suusta tällä kertaa löytyy... Samalla puolella oli myös limakalvolla haava, joka oli tullut terävän hampaan reunasta. Tällä kerralla siis myös raspattiin hampaista piikkejä pois sen lisäksi, että liikkuva hammas poistettiin. Onneksi tämäkin hammas oli kiinni enää vain ikenessä, joten poistoon meni vain pari minuuttia ja hintakin pysyi maltillisena. Eläinlääkäri totesikin, että tuo heiluva hammas on varmasti ollut kipeä ja syy siihen, ettei ruuna ole pystynyt syömään heinää normaalisti, ja että Jimpan pitäisi syödä jo paljon paremmin heti samana päivänä, kun kipeä hammas ei enää vaivaa. Seuraavan kerran suuhun kurkataan rokotusten yhteydessä ensi vuoden alussa. Suusta löytyi jo yksi sileä hammas, eli toisin sanoen se oli kulunut loppuun.

Itse syyllinen.

Eläinlääkärillä oli kätevän näköinen väline suun huuhteluun ja kysyinkin, olisiko sellaista mahdollista hankkia kotikäyttöön. Sen sai kiinni tavalliseen vesiletkuun ja siinä oli pitkä, kapea pää, josta sai suihkutettua vettä hyvällä paineella juuri oikeisiin kohtiin. Juuri tätä välinettä hän ei kuitenkaan suositellut tavan tallaajille sen terävän reunan takia, mutta sanoi, että oli kuullut erään hevosihmisen keksineen käyttää jotain auton pesuun tarkoitettua päätä vesiletkuun kiinnitettynä. Osan nimi vain ei muistunut eläinlääkärin mieleen, mutta googlettelun jälkeen ajattelisin hänen ehkä tarkoittaneen auton alustan pesuun tarkoitettua suihkupäätä. Jos joku lukija mahdollisesti tietää jonkun toisen osan, jota eläinlääkäri olisi voinut tarkoittaa, niin pistähän kommenttia!

Mutta joo, lopun alkuahan tämä on. Vanhojen hevosten kanssa tietää, että joku kohta lopulta vie kuoppaan, oli se sitten jalat tai hampaat tai jokin muu. Sitä vaan ei tiedä, että milloin. Jimpan tapauksessa todennäköisesti hampaat ovat se, mikä tämän tarinan tulee päättämään, mutta siihen voi hyvällä tuurilla olla vielä vuosia.

Ja jos jotakuta kiinnostaa tällaisen operaation hintapuoli, niin sellaiset 270 euroa sai pulittaa hammastarkastuksesta ja yhden helpon hampaan poistosta.



Epätietoisuus on kamala tunne, joka varjostaa jokaista päivää. Hevosten kivusta on puhuttu viime aikoina niin paljon, että olen itsekin ollut hyvin herkillä analysoimassa kaikkea. Näyttikö se ontuvan? Pakotinko sen liikkumaan? Onko se kipeä? Vihdoin päätin, että jo riittää tämä ahdistava epätietoisuus, ja varasin Jimpalle klinikka-ajan. Koko reissun järjestely oli jo yhdenlainen suoritus, kun piti saada kaikkien asianomaisten aikataulut pelaamaan yhteen, mutta me onnistuimme siinä!

Jimppa käyttäytyi klinikalla tuttuun tapaansa täyden kympin käytöksellä. Totta kai sitä hermostutti saapua tuntemattomaan paikkaan, varsinkin kun emme juuri koskaan liiku autolla minnekään. Menimme suoraan kentälle, missä juoksutin Jimppaa ja sille tehtiin taivutuskokeella ontumatutkimus. Vasen etunen ja oikea takanen reagoivat taivutuksessa selvästi (3/5), vasen takanen ja oikea etunen puolestaan eivät. Eläinlääkäri veikkasi vian löytyvän oikeasta takasesta joko kintereestä tai polvesta, joten siirryimme sisätiloihin kuvaamaan jalat.

Kaikkien (myös eläinlääkärin) yllätykseksi tämän seniorin takapolvet ja kintereet olivat niin puhtaat, että niiden puolesta se menisi heittämällä ostotarkastuksesta läpi! Eläinlääkärin mukaan harvalla nuorellakaan on jalat niin hyvässä kunnossa. Voitte kuvitella, etten ollut alkuun uskoa kuulemaani ollenkaan - olin odottanut takajalkojen olevan lohduttoman huonossa kunnossa nivelrikon takia. Vasemmasta etujalasta löytyi uudisluumuodostumaa, joka on luultavasti seurausta kaatumisesta tai muusta vastaavasta. Lievää nivelrikkoakin toki etujaloista löytyi, mutta ei todellakaan niin mainittavaa, kuin olin pelännyt.

Kun kerran olimme paikalle raahautuneet, otatimme Jimpasta samalla kertaa myös verikokeet. Niissäkään ei ollut mitään epänormaalia. Edes oireilevat diasteemat eivät olleet nostattaneet tulehdusta (Jimpalla oli jo varattuna hammaslääkäriaika, joten ei tehty diasteemoille mitään tällä reissulla). Proteiini oli alhainen, ja eläinlääkäri suositteli lisäämään valkuaisen määrää ruokinnassa. Sitä täytyy siis syöttää vieläkin enemmän kuin olin laskenut aiemmin.

Jimppa klinikalla heräilemässä rauhoituksesta.

Klinikalla saimme vastauksia, mutta ihan täydellistä selvyyttä emme. Jimpan oireina oli ajoittainen haluttomuus ravata ja laukata, varsinkin liikutuksen alussa raville hypähtäminen, satunnainen kompurointi sekä liikkuminen etupainoisesti. Välillä Jimppa liikkui mielestäni paremmin ja halusi ravata ja laukata omasta aloitteestaan, eli liikkuminen ei ollut aina epämääräistä tai pakkopullaa. Eläinlääkärin mukaan homma vaikutti kuitenkin sen verran selvältä, ettei lisätutkimuksille ollut tarvetta, vaikka jalkojen kuvantaminen ei tuottanutkaan selvää vastausta oireisiin. Eläinläkärin mukaan iän tuomaa ja osittain neurologista vikaa löytyy jostain ylempää, lantion tai kaularangan alueelta, mikä selittää takaosan voimattomuuden ja kompuroinnin.

Eläinlääkäri ei nähnyt mitään estettä sille, etteikö Jimppa voisi elää tällaista eläkeläisen elämää vielä pitkäänkin, jos vain hampaat eivät tuota ongelmia. Tärkeintä on pitää Jimpan lihavuuskunto hyvänä (ei saa laihtua enempää) ja jos tulee huonompia kausia, niin tällöin ell ohjeisti antamaan kipulääkettä. Lisäksi sille tekee hyvää iso tarha, jossa pääsee liikkumaan sitä vauhtia mitä milloinkin haluaa, ja mahdollisimman paljon ulkoiluaikaa (eli onneksi on pihatto!). Jonkinlaista nivelravinnetta, jossa on MSM:ää ja glykosamiinia, eläinlääkäri suositteli myös annettavan, vaikka ei niillä mitään paranneta tai uudisteta.⁣ Niistä voi silti olla jotain hyötyä nivelten tukemisessa.

Tästä eteenpäin Jimppa on siis täyseläkkeellä. Se saa nauttia lähinnä pihattoelämästä ja käydä rauhallisilla lenkeillä, tehdä mukavia maastakäsittelyjuttuja ja liikkua oman halun mukaan. Vauhtimaastot ja minkäänlainen totinen treenaus saa nyt jäädä lopullisesti. Ja se on just hyvä näin.⁣

Onhan tässä itselle silti sulateltavaa. Tuntuu haikealta luopua joistain asioista, jotka ovat olleet osa tätä harrastusta niin pitkään, vaikka en vuosiin ole oikeasti mitään treenannutkaan. Silti, juuri Jimpan kanssa halusin viilettää laukkaa pitkin metsäteitä, ravata kärryiltä niin että muta roiskui ja pikkukivet lentelivät, ratsastaa pelkällä kaulanarulla avoimella pellolla... En oikeastaan koe mitään halua tehdä noita asioita jonkun muun hevosen kanssa. Sitä tunnesidettä ei voi noin vain siirtää jonkun toisen hevoseen, ja sellaisen rakentaminen vaatii aikaa vuosia. Haikeudesta huolimatta se tärkein kuitenkin pysyy - saan yhä pitää rakkaan ystäväni ja puuhailla sen kanssa vaikka ja mitä, vain pienin rajoituksin.
Newer Posts
Older Posts

Hello, There!
Nelistelyä on blogi hevosenomistajasta ja tämän hevosesta, lämminveriruuna Jimpasta. Blogissa kerrotaan entisen ravurin uudesta elämästä monipuolisena harrastuskaverina sekä omistajan elämänmittaisesta oppimatkasta eläinkoulutuksen ja hevosenkäsittelyn parissa. Kuolaimetta ja positiivisen vahvisteen kautta!

Tervetuloa seuraamaan meidän matkaamme selästä, kärryiltä ja maasta käsin!


ME MUUALLA

LUKIJAT

Follow

ARKISTO

  • ►  2024 (4)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  maaliskuuta (1)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ►  2023 (2)
    • ►  maaliskuuta (1)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ▼  2022 (6)
    • ►  marraskuuta (1)
    • ▼  lokakuuta (2)
      • Taas yllätyksiä hammastarkastuksessa
      • Eläkeaika on koittanut - klinikkareissun löydökset
    • ►  elokuuta (1)
    • ►  toukokuuta (1)
    • ►  maaliskuuta (1)
  • ►  2021 (16)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ►  lokakuuta (1)
    • ►  syyskuuta (1)
    • ►  heinäkuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (2)
    • ►  toukokuuta (1)
    • ►  huhtikuuta (1)
    • ►  maaliskuuta (4)
    • ►  helmikuuta (2)
    • ►  tammikuuta (2)
  • ►  2020 (27)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  lokakuuta (3)
    • ►  syyskuuta (2)
    • ►  elokuuta (2)
    • ►  heinäkuuta (2)
    • ►  kesäkuuta (2)
    • ►  toukokuuta (2)
    • ►  huhtikuuta (4)
    • ►  maaliskuuta (3)
    • ►  helmikuuta (3)
    • ►  tammikuuta (2)
  • ►  2019 (32)
    • ►  joulukuuta (3)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  lokakuuta (3)
    • ►  syyskuuta (2)
    • ►  elokuuta (4)
    • ►  heinäkuuta (3)
    • ►  kesäkuuta (2)
    • ►  toukokuuta (1)
    • ►  huhtikuuta (2)
    • ►  maaliskuuta (3)
    • ►  helmikuuta (4)
    • ►  tammikuuta (3)
  • ►  2018 (40)
    • ►  joulukuuta (4)
    • ►  marraskuuta (3)
    • ►  lokakuuta (3)
    • ►  syyskuuta (3)
    • ►  elokuuta (3)
    • ►  heinäkuuta (4)
    • ►  kesäkuuta (4)
    • ►  toukokuuta (5)
    • ►  huhtikuuta (3)
    • ►  maaliskuuta (3)
    • ►  helmikuuta (1)
    • ►  tammikuuta (4)
  • ►  2017 (32)
    • ►  joulukuuta (5)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  lokakuuta (3)
    • ►  syyskuuta (2)
    • ►  elokuuta (2)
    • ►  heinäkuuta (2)
    • ►  kesäkuuta (3)
    • ►  toukokuuta (3)
    • ►  huhtikuuta (4)
    • ►  maaliskuuta (3)
    • ►  helmikuuta (1)
    • ►  tammikuuta (2)
  • ►  2016 (48)
    • ►  joulukuuta (4)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  lokakuuta (1)
    • ►  syyskuuta (4)
    • ►  elokuuta (4)
    • ►  heinäkuuta (5)
    • ►  kesäkuuta (5)
    • ►  toukokuuta (3)
    • ►  huhtikuuta (5)
    • ►  maaliskuuta (5)
    • ►  helmikuuta (6)
    • ►  tammikuuta (4)
  • ►  2015 (67)
    • ►  joulukuuta (5)
    • ►  marraskuuta (4)
    • ►  lokakuuta (6)
    • ►  syyskuuta (5)
    • ►  elokuuta (4)
    • ►  heinäkuuta (7)
    • ►  kesäkuuta (7)
    • ►  toukokuuta (6)
    • ►  huhtikuuta (4)
    • ►  maaliskuuta (7)
    • ►  helmikuuta (6)
    • ►  tammikuuta (6)
  • ►  2014 (62)
    • ►  joulukuuta (14)
    • ►  marraskuuta (4)
    • ►  lokakuuta (4)
    • ►  syyskuuta (3)
    • ►  elokuuta (4)
    • ►  heinäkuuta (3)
    • ►  kesäkuuta (3)
    • ►  toukokuuta (6)
    • ►  huhtikuuta (5)
    • ►  maaliskuuta (6)
    • ►  helmikuuta (5)
    • ►  tammikuuta (5)
  • ►  2013 (84)
    • ►  joulukuuta (8)
    • ►  marraskuuta (4)
    • ►  lokakuuta (8)
    • ►  syyskuuta (5)
    • ►  elokuuta (9)
    • ►  heinäkuuta (5)
    • ►  kesäkuuta (6)
    • ►  toukokuuta (4)
    • ►  huhtikuuta (10)
    • ►  maaliskuuta (8)
    • ►  helmikuuta (10)
    • ►  tammikuuta (7)
  • ►  2012 (80)
    • ►  joulukuuta (10)
    • ►  marraskuuta (8)
    • ►  lokakuuta (7)
    • ►  syyskuuta (8)
    • ►  elokuuta (13)
    • ►  heinäkuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (5)
    • ►  toukokuuta (9)
    • ►  huhtikuuta (8)
    • ►  maaliskuuta (4)
    • ►  helmikuuta (2)
    • ►  tammikuuta (5)

SUOSITUIMMAT POSTAUKSET

  • Mitä tehdä, jos hevonen kuumuu kotiin päin?
  • Mietteitä turpahihnan käytöstä sekä suitsista yleensäkin
  • Helpot itsetehdyt hevosnamit

AIHEET

DIY Eläinlääkäri Hevoshieronta Kisat Maastakäsin Maastoilu Matkaratsastus Ratsutus Tallielämää Temput Valmennus Varusteet Video hevosen hyvinvointi hevosen ruokinta hevoskoulutus hevosmenot hevosnamit istunta kaulanaru koulutus kuolaimettomuus positiivinen vahvistaminen postaussarja ratsastajan virheet ratsastustehtävä resepti ruokapalkka satula siedätys tutkittua tietoa vinkit yhteistyö
FOLLOW ME @INSTAGRAM

Created with by BeautyTemplates | Distributed by blogger templates