Aloitimme helmikuussa yhteistyön Project Happy Athleten kanssa. Ensimmäinen harjoituspaketti koostui varusteisiin totuttamisesta. Meillä ei ole ollut mitään isoja ongelmia satuloinnin kanssa, mutta erityisesti satulavyön kiristäminen on aiheuttanut Jimpassa jännitystä ja ärsytystä. Siksi valitsin tälle kuulle ensisijaiseksi tavoitteeksi rentouden satuloinnissa. Alkukuukausi oli yllättävän kiireinen, mutta lopulta pääsimme aloittamaan harjoittelut - ja nyt on aika kertoa, missä mennään!

Ensiksi lähdettiin siitä, että opetin Jimpan käynnistämään satuloinnin koskemalla satulahuopaa. Kohdetyöskentelystä taisi olla apua tämän aloittamisessa, sillä Jimppa oli heti tökkimässä huopaa, kun toin sen näytille. Videolla näkyy satulahuovan kanssa harjoittelua alun kosketustoistojen jälkeen. Tein saman homman myös satulan kanssa, mutta siitä en saanut kunnollista videota otettua. Aiemmassa postauksessa mainitsin, että harjoittelisimme ulkona vapaana, mutta helmikuun sää päätti toisin. Onneksi lumi- ja vesisateet eivät kestäneet koko helmikuuta!

Toinen videoklippi on harjoittelukerralta, jolloin satuloinnissa oli mukana jo kaikki osuudet: huopa, satula ja vyö. Tällä kertaa pystyimme olemaan ulkonakin! Yritin skipata satulan kanssa yhden vaiheen ennen sen laittamista selkään, mutta Jimppa oli asiasta eri mieltä. Niinpä palasin askeleen taaksepäin ja suoritin skippaamani vaiheen, ja sitten satula oli Jimpalle OK laittaa selkään.

Tällä hetkellä satulointi sujuu mielestäni jo mukavasti. Välillä Jimppa alkaa tarjoamaan erinäisiä temppuja tai on muuten rauhaton, mutta pääsääntöisesti se pysyy rennosti paikallaan. Se tarvitsee vielä rutiinia tämän uuden satulointitavan kanssa, kuten minäkin. Minua ei tietenkään haittaa, jos Jimppa ei seiso täysin kivettyneenä paikallaan koko satuloinnin ajan, vaan pääasia on, että se pysyy rentona eikä koe tarvetta poistua paikalta.

Seuraavilla kerroilla täytyy myös muistaa, etten satuloi ihan tarhanaapurin aidan vieressä. Sen mielestä ei ollut reilua, että Jimppa sai tehdä ja syödä (vaikka naapurillakin oli vielä heinää jäljellä). Jimppa ei ymmärrettävästi tykkää, kun kaveri härppii aidan toiselta puolelta. Eihän siinä pysty keskittymään ollenkaan.

Satuloinnin ohella olemme harjoitelleet myös suitsien pukemista, mutta siitä ei vielä ole videomateriaalia. Kuolaimiin en ole lähtenyt totuttamaan, kun emme niitä käytä. Vuosia sitten Jimppa kyllä otti kuolaimet aina itse suuhun, eli periaatteessa olemme sen kohdan jo suorittaneet!

Tässä olemme siis tällä hetkellä menossa satuloinnin kanssa. Nyt on hyvin aikaa harjoitella, kun kaikkialla on vain peilijäätä eikä tallilta uskalla lähteä pihaa pidemmälle. Edes pelloille ei viitsi lähteä nyt, kun hangen pinta on niin kova. Palataan siis asiaan taas kuun lopussa, jolloin olemme toivottavasti päässeet tavoitteisiimme!