Osallistuin viime viikolla pidettyyn omatoimisen hevoshieronnan webinaariin, jonka järjesti Hevoshieronta.netin Heidi Nordman. Olen jokunen vuosi sitten käynyt hevoshieronnan päiväkurssin, joten oli hyvä (ja aikakin) kerrata perusasioita! Webinaarissa käsiteltiin muun muassa hevoshieronnan tarjoamia hyötyjä, milloin ja millaiselle hevoselle omatoimista hierontaa voi tehdä ja milloin paikalle kannattaa kutsua ammattilainen. Tässä postauksessa jaan muutamia asioita, jotka jäivät itselle päällimmäisinä mieleen!

Omatoiminen hevoshieronta sopii terveille, aikuisille hevosille, niin harraste- kuin kilpahevosillekin. On kuitenkin tilanteita, jolloin hierontaa ei suositella tehtäväksi omatoimisesti eikä ammattilaisen toimesta. Jos hevosella on esimerkiksi kuumetta, ihotulehdus, akuutti vamma, se on tiineenä ensimmäisellä neljänneksellä tai se on juuri rokotettu, ei hevosta pidä hieroa.

Omatoimisen hevoshieronnan hyödyt

Omatoiminen hevoshieronta tarjoaa hevoselle sekä omistajalle useita hyötyjä. Sen avulla voi seurata hevosen hyvinvointia: esimerkiksi turvotus tai lämpöerot kehossa voivat kertoa ongelmista. Muutokset lihaksistossa ja kehossa ylipäänsä on hyvä pistää merkille mahdollisimman ajoissa, jotta alkaviin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti. Omatoiminen hieronta lisää aineenvaihduntaa, mikä tehostaa suoliston toimintaa ja kuona-aineiden poistumista. Se myös rentouttaa hevosta ja tukee näin hevosen palautumista.

Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä hyötynä: hieromalla omaa hevostaan oppii samalla tuntemaan hevosensa ja sen koko kropan paremmin, minkä lisäksi se myös vahvistaa tunnesidettä hevosen ja ihmisen välillä.

Ammattilaisen tekemän hieronnan tarkoituksena on huoltaa lihaksia ja kehoa ylipäätään, kun taas omatoiminen hieronta on pääasiassa kevyttä, rentouttavaa toimintaa (molemmille osapuolille). Omatoiminen hieronta ei koskaan korvaa ammattilaisen tekemää lihashuoltoa, vaan ensisijaisesti kannattaa aina pyytää ammattilainen paikalle. Omatoimisella hieronnalla voi sitten hierontojen välissä ylläpitää ja seurata hevosen hyvinvointia.

Omatoimisen hevoshieronnan työkaluna palpointi

Palpointi eli käsin tunnustelu on ehkä itsestäänselvä asia, mutta monelta sen tärkeys saattaa silti unohtua. Eli hevosen keho käydään läpi käsin, tunnustellaan mahdollisten lämpöerojen, nestekertymien, kipukohtien ja muiden merkkien osalta. Palpoidessa hevosen reaktiot kosketteluun kannattaa huomioida, nekin voivat kertoa mahdollisista ongelmista.

Palpoinnin pääsäännöt:

• Palpointi kannattaa pääasiassa tehdä karvan myötäisesti. 
• Ote on jämäkkä ja tiivis, ei liian kova muttei turhan kevytkään.
• Käytä molempia käsiä, toinen voi olla vain paikoillaan ns. turvakätenä.
• Keskity palpointiin ja hevoseen.
• Käy läpi koko hevonen kauttaaltaan.
• Kirjaa huomiot ylös jonnekin.

Säännöllinen palpointi voi auttaa huomaamaan alkavat ongelmat jo hyvissä ajoin! Hevosen voi tunnustella läpi viikoittain tai parikin kertaa viikossa. Kaikenlaiset huomiot kannattaa kirjata ylös ja kuviakin voi ottaa, jotta myöhemmässä vaiheessa voi verrata tilannetta aiempaan.

Webinaarissa nousi monella esille huoli siitä, että voiko omatoimisella hieronnalla tehdä hevosen hyvinvoinnille hallaa. Ongelmia voi aiheutua hieromalla väärään aikaan, väärällä tavalla ja/tai liian voimakkaasti. Kuitenkin jos hierontaa tekee terveelle hevoselle kohtuullista voimaa käyttäen ja hevosen reaktioita seuraten, ei käsivoimin hevosta saa rikottua. Palpointi on turvallinen tapa harjoitella hierontaa ja tutustua hevoseen, vaikka tietotaitoa ei vielä olisikaan kovin paljon. Jos palpointi jännittää, voi sitä harjoitella ensiksi vaikka itsellään, jotta oppii sopivan jämäkän otteen ennen hevoseen siirtymistä.