Plööh! Ei ole uusia kuvia eikä videoita eikä mitään! On ollut niin kylmä, että kuvaajan kädet irtisanoutuivat kuvaushommista. Onneksi ensi viikolla pitäisi olla lämpimämmät kelit ja valoisampaakin on nyt tullut, joten kuvaaminenkin on paljon helpompaa sitten. Tuossa ylemmässä kuvassa tarkennus on hienosti taustalla karsinan ovessa, eikä Jimpassa. Mutta ei se mitään, kun selvää saa!

Kaikista kylmimpinä päivinä en ole Jimppaa liikuttanut. Syynä yksinkertaisesti se, ettei ratsastaja kykene tuolla ulkona yhtään ylimääräistä sekuntia viettämään. Ja sen huomaa hevosesta itsestäänkin, koska ruuna oli kuulemma hyppinyt mielenosoituksellisesti karsinassaan aamulla. Energiaa siis on, eikä sisällä oikein jakseta olla.. Kävin eilen kävelemässä Jimpan kanssa tallipihalla vähän aikaa ja kävimme myös katsastamassa läheisen pellon. Nyt kun maa on jäässä ja lunta on tullut ihan mukavasti, voi tallipihallakin huoletta käveleskellä. Loikkasimme hienosti ojan yli pellolle, Jimppa käveli rohkeasti ojan reunalle ja hyppäsi muka niin tottuneesti toiselle puolelle. Ja sama takaisin, tottakai. Sen jälkeen Jimppa sai vähän matkaa ravata ja kävellä irti perässäni tallipihalla, minkä jälkeen oli aika palata sisälle. Mutta Jimppa ei olisikaan halunnut tulla vielä sisälle, vaan jäi oven taakse seisomaan! Melkein harmitti hakea se sieltä karsinaan, kun ruuna olisi niin kovasti halunnut vielä ulkoilla.

Tänään kävin äidin kanssa tallilla ja ajatuksena oli ratsastaa pieni hetki ilman satulaa käynnissä. Tällä kertaa Jimppa ei ollut samaa mieltä ojan ylityksestä, joten upposimme sitten toisesta paikasta lumihankeen. Saipa Jimppakin kavuta oikein kunnolla ylös hangesta! Ratsastin ihan vähän aikaa, koska olin jo siihen mennessä jäädyttänyt kasvoni ihan tunnottomiksi, eikä varpaistakaan ollut enää tietoa. Jimpalla olisi ollut halua ja energiaa tehdä ihan mitä vain, kunhan sai liikkua, mutta ei vain kyennyt! Vielä kerran, onneksi ensi viikolla on leudompaa. Sitten Jimppakin pääsee liikkumaan kunnolla, eikä vain himmailemaan kuunvalossa turpakarvat jäässä. Lähdettiin sitten kotia kohti katsomaan leffaa ja jännittämään pressanvaaleja (vaikka eipä siinä mitään jännittämistä ollut...) ja syömään Runebergintorttuja!