Hetkiä maastosta

by - 8.10.13

Heippa!

Kävimme viime lauantaina kokeilemassa esteitä. Jimppa meni kyllä yli vaikka paikaltaan, mutta ei se vielä ymmärrä kunnon hyppäämistä. Kun esteitä nostettiin (max 60 cm), ruuna alkoi jo oikeasti hyppäämään, eikä vain astunut puomin yli. Lopuksi sain kokeilla yhden hypyn myös Nestorilla, joka osaa homman paljon paremmin kuin Jimppa. :D Oli kivaa laukata hevosella (tais siis ponilla), joka osaa laukata kunnolla, eikä sitä tarvitse koko ajan pitää yllä itse niin kuin Jimpalla.

Eilinen lenkki, tänään jatkoimme Ouluntielle asti.
Eilen lähdimme Jimpan kanssa maastoon ja lähdimme tutkimaan lisää sitä reittiä, jolla jokin aika sitten kävimme ensimmäistä kertaa. Löysimme todella kivan maastolenkin, joka johti Ouluntielle toisen metsätien tapaan, mutta vähän kauemmaksi toisen reitin kohdasta.


Meillä oli todella mukavaa! Ratsastin lähes koko ajan täysin löysällä ohjalla, ja videoita ottaessani jouduin muutenkin pitämään ohjat löysällä yhdessä kädessä. Jimppa kulki innokkaasti uusia teitä pitkin, eikä katsellut juuri mitään. Vesilammikko oli ehkä kamalin asia koko lenkillä, ja sen edessä piti hetki miettiä, uskaltaisiko siihen astua. Paluumatkalla sekin sujui jo sutjakkaammin, eikä tarvinnut pysähtyä tutkimaan, löytyikö veden alta hirviöitä.


En ollut tiennytkään tästä reitistä aiemmin. Maasto oli vaihtelevaa, ja tulipa minulle mieleen sellainenkin ajatus, että tästä lenkistä saisi hyvän luokan matkaratsastuskisoihin... :) Ravasimme suurimman osan lenkistä, mutta kyllä tuli jonkin verran laukattuakin! Harvemmin laukkaan kunnolla maastossa, sillä Jimppa löytää kovassa vauhdissa paljon enemmän säikyttävää, eikä siitä tiedä ikinä, milloin se päättää nakata persettään...


Paluumatkalla otin laukkaa parissa ylämäessä ja alamäet mentiin käynnissä. Kun pääsimme takaisin tutulle reitille, annoin Jimpan laukata kunnolla ja pitkään. Se päästeli menemään niin tyytyväisen näköisenä, että oli pakko antaa sen vain laukata!


Laukan jälkeen Jimpalta löytyi todella letkeä hölkkäravi, jolla jatkoimmekin eteenpäin loppumatkan. Sille oli laukkapätkästä noussut hikikin pintaan, vaikka muuten ponille ei ollut tullut kuumakaan. Jimppa oli jopa vähän hengästynyt loppukäyntien alussa, mutta palautui nopeasti ja oli tallille saavuttuamme taas täysin normaali sekä pirteä.

Jimppa lenkin jälkeen kylmäysletkuissa
Tänään kävimme Jennan ja Nestorin kanssa saman lenkin, minkä eilenkin, mutta jatkoimme Ouluntielle asti. Menomatka oli aika vauhdikas, ja Jimppa laukkasi hirmuista kyytiä siitäkin huolimatta, että olin ajatellut meidän vain ravaavan perässä... :D


Kävimme kurkistelemassa autoja ison tien reunassa, ja ponit olivat innokkaina menossa aina vain lähemmäs tietä katsomaan, kuinka autoilijat ihmettelivät kahta ratsukkoa tien vieressä. Kotimatkalla alkoi satamaan, mutta onneksi se oli vain kevyttä tihkusadetta, joten selvisimme melko kuivina kotiin. Tähän lenkkiin saimme kulumaan aikaa noin 1,5 tuntia.


Jimppa meni taas oikein mallikkaasti. Vesilammikkokin ylitettiin ilman ylimääräisiä pysähdyksiä, eikä ruuna löytänyt muutenkaan kamalasti tuijoteltavaa (paitsi eräät eri väriset kivet olivat kyllä kamalia!). Kyllä siitä vielä hyvä maastoratsu tulee, kunhan muistaisi katsoa jalkoihinsa myös kaverin perässä kulkiessaan... :)

Lue myös nämä!

0 kommenttia