Näiden kuvien myötä toivotamme
 |
| Jimppa rakasti höyhenellä sivelyä, mutta lopulta sitä alkoi aivastuttamaan |
Omassa hevosessa on se hyvä puoli, että kaikkia omia päähänpistojaan pääsee kokeilemaan - mahdollisuuksien rajoissa tietenkin. Näin viikko sitten videon, jossa harjoiteltiin polocrossea, ja siitä se ajatus sitten lähti...
Polocrosse oli minulle tuntematon laji, mutta SRL:n sivuilla oli siitä kattavasti informaatiota. Kuten nimestäkin saattaa päätellä, se on poolon ja lacrossen eli haavipallon yhdistelmä. Pelin kulkuun ja sääntöihin en ole perehtynyt sen kummemmin, kun tarkoituksena oli vain kokeilla, miten Jimppa reagoi. Samasta syystä en kokenut järkeväksi hankkia oikeaa mailaa, vaan rakensin McGyver-tekniikalla mailankorvikkeen itse rautalangasta, verkosta, luudanvarresta ja ilmastointiteipistä. Ruma mutta riittävän toimiva kerran kokeiltavaksi!
Aloitin kokeilun ensiksi maasta käsin totuttamalla Jimpan mailaan. Siinä ei mennyt kauaa, sillä Jimppaa ei moinen keppi voinut vähempää kiinnostaa. Seuraavaksi pelasimme sitä yhä maasta käsin niin, että heittelin palloa ympäri maneesia ja kiersimme perässä nappaamassa sen haaviin. Jimppa oli yhä tylsyyskuoleman partaalla, mutta punaisen pallon se olisi voinut syödä.
Ennen polocrossen testaamista ratsailta lämmittelin Jimpan selästä käsin ilman mailaa. Meillä oli ensimmäistä kertaa kokeilussa myös uudet center-hackamoret, joten siitäkin syystä ajattelin ensiksi ratsastaa ihan normaalisti. Jimppa oli todella jäykkä takaa, ja ensimmäisten raviyritysten jälkeen totesin, että vielä pitää jumpata käynnissä. Liekö kylmä viima kylmettänyt lihakset nakuna tarhatessa... lopulta ravikin nousi puhtaasti, kun Jimppa oli vähän lämmennyt.
Uudet kuolaimettomat toimivat sileällä oikein hyvin. Varrellisella hackamorella ei sileän treenistä voinut puhuakaan, sillä se jarrutti liikaa ja oli muutenkin liian hidas ratsastaa. Center-hackamoressa on ohjille kaksi kiinnitysvaihtoehtoa: ylempänä ne toimivat sidepullin tavoin, alempana niissä on pieni vipuvaikutus, mutta ohjaus on silti helppoa. Meillä ohjat olivat ylempänä, ja kyllä näillä oli vain hyvä ratsastaa! Jimppa toimi hyvin ja etenkin pohkeenväistöt olivat huomattavasti helpompia tehdä.
 |
| Hyvältä näyttää, vaikka soljet ovatkin eri väriset! |
 |
| Ohjat voi kiinnittää joko tuohon, missä ne nyt ovat, tai vasemmanpuoleiseen reikään |
Ratsastuksen jälkeen vuorossa oli polocrossea selästä käsin. Koska Jimppaa ei haitannut, vaikka mailan kanssa käveltiin sen vierellä, uskalsin ottaa mailan itselleni. Kävelimme ensiksi sen kanssa ympyrällä ja vaihtelin mailaa puolelta toiselle, jotta Jimppa ei säikähtäisi, kun haavi onkin yhtäkkiä eri puolella kuin aiemmin. Taaskaan Jimppa ei ollut moksiskaan, mutta se luuli jatkuvasti, että yritän ojentaa sille herkkua selästä. Pettymys oli varmasti suuri, kun namin sijaan vastassa olikin tyhjä haavi.
Ohjaaminen oli mailan kanssa hankalaa, varsinkin kun Jimppa pysähteli tarkistamaan, saisiko se tällä kertaa herkun vai oliko kyseessä vieläkin se sama maila. Myös pallon nappaaminen haaviin osoittautui odotettua hankalammaksi, mutta oletan sen olevan helpompaa oikean mailan kanssa. Siitäkin huolimatta, että silmä-käsi -koordinaationi on surkea, sain muutaman ohihuitaisun jälkeen pallon haaviin niin käynnissä kuin ravissakin! Jimppakin oli varmasti ihmeissään, kun vihdoin ja viimein monen yrityksen jälkeen onnistuin nappaamaan pallon hurjasta vauhdista.
Polocrosse-kokeilu oli siis erittäin onnistunut! Varmasti harjoittelemme tätä myöhemminkin uudestaan, sen verran hauskaa se oli. Myös into kokeilla muita lajeja kasvoi tähän ansiosta, joten saa nähdä, mitä seuraavaksi Jimpan pään menoksi keksinkään.
Onko kukaan muu pelannut polocrossea?
Tilasin Börjes Kotimäeltä Jimpan mahan avuksi Anicol Boulardii for animals -valmistetta, joka auttaa hiivan liikakasvuun sekä limakalvovaurioihin, eli myös mahahaavaan. Se tuottaa soluille tärkeää rakennusainetta, polyamiineja, jotka edistävät haavojen ja tulehdusten paranemista limakalvoilla. 26 annoksen paketti maksaa 62,90 euroa, mikä ei ole suuri hinta verrattuna muihin mahahaavalääkkeisiin, jotka eivät niinkään paranna haavoja, vaan suojaavat vatsaa, jotta haavat ehtivät parantua. Kokeilen nyt syöttää aluksi yhden paketin Jimpalle, jotta näen, onko sillä mahaan vaikutusta, ja hankin toisen samanmoisen, jos näen sen tarpeelliseksi.
Kyselin valmentajaltakin kokemuksia kyseisestä valmisteesta, mutta hän ei ollut itse sitä käyttänyt. Hän suositteli kuitenkin syöttämään kuurin jälkeen maitohappobakteerikuurin, jotta vatsaan syntyisi hyviä hiivoja poistuneen hiivan tilalle. Niinpä lisäsin ostoskoriin kilon maitohappobakteeripurkinkin, jolla hintaa oli 18,50 euroa.
Nappasin alennustuotteiden joukosta Jimpalle myös kilon pussin sokeroimattomia porkkananameja. En osaa sanoa, mitä mieltä Jimppa niistä on, mutta ainakin se ne suostuu syömään. :D
Olen jo pitemmän aikaa halunnut hankkia Jimpalle kukkahackamoret tavallisten rinnalle, koska niillä tavallisilla varrellisilla hackamoreilla on hankala ratsastaa muuten kuin maastossa. Nyt sitten silmiini osui nämä Markus Holst Center -hackamoret, jotka olivat edulliset ja vaikuttivat juuri sellaisilta, joita kaipasinkin. Verkkokaupassa oli tarjolla myös varrellisia kukkahackamoreja, mutta nämä olivat mielestäni paremmat meidän käyttöömme. Ainoa juttu, mikä vähän näissä haittaa, on se, että tilasin ne messingin värisinä, kun muistelin Jimpan vanhoissa suitsissa olevan messinkiset soljet. Mutta nepä olivatkin hopeiset! Uskoisin kuitenkin, että väristä huolimatta ne toimivat yhtä hyvin kuin hopeisetkin. :D
Tällaisilla uutuuksilla jatketaan. Toivottavasti Boulardii-valmiste auttaisi, ja Jimpan vatsa olisi taas ehjä ja kivuton! Onko kukaan muu kokeillut tätä valmistetta, ja oliko siitä apua?
 |
| Voi satula, minkä teit! |
Jotta pysyn itsekin tässä satulanmetsästyksessä ajan tasalla, listaan jo sovitetut ja epäsopiviksi todetut ehdokkaat sopimattomuuden syyn kera. Näin en ehkä katsele samoja penkkejä moneen kertaan, kuten tässä vähän aikaa sitten sattui... Onneksi en ehtinyt ottaa myyjään yhteyttä, vaan tajusin sovittaneeni kyseistä satulaa jo kertaalleen!
Jos joku ei vielä tiedä, etsin siis Jimpalle uutta koulusatulaa vanhan ollessa hieman liian kaareva. Olen korjannut kaarevuuden aiheuttamaa ongelmaa kohottamalla takaosaa kaksinkertaisella pintelipatjalla, mutta pidemmän päälle tämäntyyppinen rungon epäsopivuuden korjaus ei toimi. Parastahan olisi, ettei satulan alla käytettäisi mitään ylimääräistä.
Niinpä olen metsästänyt uutta satulaa nelisen kuukautta. Olen selannut läpi satulapalveluiden tarjoomat, silmäillyt erinäisten nettikirppisten sun muiden vaihtoehtoja ja ilmoittanut satulantarpeestani Facebookissa. Mielestäni Jimpalla ei ole mitenkään hankala selkä, mutta nähtävästi näin massiivinen säkä tuottaa ongelmia korkeasäkäisille sopivien satuloidenkin kohdalla...
Tähän asti Jimpalle on sovitettu:
Morris & Nolan 31/17,5": nykyinen koulusatula, kaarevahko runko.
Kieffer Wien W/17,5": koulusatula, ei tarpeeksi säkätilaa. Lisäksi liian leveä, kokeiltiin tallikaverin satulaa, jotta saataisiin jotain suuntaa etsimiseen. Ehkä kapeammalle voisi antaa uuden mahdollisuuden? Epäilen silti, ettei sekään pelastaisi säkätilan puutetta.
Kieffer Lech Profi MW/17,5": koulusatula, ei tarpeeksi säkätilaa. Lisäksi nousi takaa keventäessä. Kiefferit eivät ole minun suosikkejani, tai ainakin kokeilemani yksilöt ovat olleet kovia istua!
Pfiff MacArthur 2,5/16,5": koulusatula, ei tarpeeksi säkätilaa. Mukava istua!
Passier GT 29,5/17": koulusatula, ei tarpeeksi säkätilaa.
StarTrekk W/17": joustorunkoinen yleissatula, ei tarpeeksi säkätilaa.
Mustang Europa MW/17": koulusatula, ei tarpeeksi säkätilaa. Lähellä täydellistä, mutta kuitenkin niin kaukana... hyvä istua ja Jimppa liikkui paljon paremmin, mutta koska jäi säästä ahtaaksi, olisi pidemmän päälle muodostunut ongelmaksi.
Supreme 32/17": koulusatula, ei tarpeeksi säkätilaa. Ei mahtunut sormenpääkään etukaaren ja sään väliin, vaikka satulan piti olla korkeasäkäisellekin sopiva.
Sydney 33/17": koulusatula. Ensimmäinen satula, jossa riittävästi säkätilaa!! Täyteentopattu, joten vastasi leveydeltään 31, mutta painoi lapoja toppausten takia. Enkä mahtunut istuimeen. Muuten olisi varmasti ollut ihan mukava istuakin. :D
 |
| Kuvituskuva. Lännensatulaakin on joskus kokeiltu. |
Vaikka tuntuu, että satuloita on kokeiltu miljoonittain, totuus on kuitenkin vähän toinen. Listasta saattaa tosin puuttua jokin satula, joka ei selvästikään ole sopinut, mutta siitäkin huolimatta meidän satularumbamme on vielä hallinnassa ja kahden käden laskettavissa.
Viikonloppuna pääsen luultavasti kokeilemaan seuraavaa ehdokasta. Tällä kertaa olen varovaisen toiveikkaana sovittelemassa, sillä nyt voisi olla sekä hevoselle että ratsastajalle sopiva penkki tiedossa... pessimisti ei kuitenkaan pety, joten liikoja ei tietenkään kannata odottaa. Sitäkin innokkaampana odottelen kahta pakettia saapuvaksi. En malttaisi odottaa, että pääsisin jo kokeilemaan niiden sisältöjä!
Ravikauden avajaisia vietettiin viime sunnuntaina, joten liikutukset piti suorittaa ravihälinän ja -liikenteen vuoksi kotitallilla. Koska Jimpalla ei ole tälle talvelle laitettu tilsakumeja, ei kentällä pystynyt ratsastamaan eikä kovin hyvin juoksuttamaankaan, kun ruuna keräsi etusiinsa hetkessä valtavat lumipallot. Niinpä päädyimme harjoittelemaan temppuja ravien äänimaailmaa taustalla kuunnellen.
Jimppaa ravien vilske ja vilinä ei haitannut, kun välimatkaa oli sopivasti. Välillä se jäi kuuntelemaan kuulutuksia ja katselemaan raviradalle päin, mutta ei todellakaan tarvinnut pelätä, että se lähtisi paikan päälle itseään esittelemään. Päinvastoin, Jimppa näytti olevan paljon mieluummin sirkushevosen asemassa kuin juoksemassa kilpaa.
Treeniin pääsi tälläkin kertaa espanjalainen käynti, joka alun edistysaskeleiden jälkeen jäi taka-alalle hyvien maastoilukelien vuoksi. Jimpalla meni hetki muistella, mitä sen kuuluikaan tehdä, mutta sain molemmilta puolilta onnistuneita askeleita, vaikkakin vielä hitaita ja mitättömiä.
Temppuhetken päätteeksi teimme muutamat tutut ja helpot temput, joita ei tarvitse enää harjoitella. Jimppa tarjoaa hymyä ja halausta vähän väliä hoitotoimenpiteissä ja muutenkin, joten ne se on selkeästi sisäistänyt jo riittävän hyvin. Niitä on kuitenkin mukava tehdä harjoittelun lopuksi, kun ruuna osaa ne niin hyvin.
Satula-asiakin on edennyt sen verran, että kohdalle on osunut vihdoin penkki, jossa säkätila riittäisi. Sydneyn koulusatula on tällä hetkellä ollut ainoa, jossa etukaari ei jostain kohtaa jäisi ahtaaksi. Harmi vain, että kokeilussa ollut yksilö ei sopinut leveytensä puolesta Jimpan selkään eikä istuimensa koon puolesta omaan takapuoleeni... Vinkatkaahan, jos vastaan tulee Sydneytä leveydellä 31 ja 17,5" istuimella :) Toivotamme myös hyvää naistenpäivää kaikille!
 |
| Kyllä, kyllä! |
