Olemme ylittäneet itsemme jälleen! Kävin muutamia viikkoja sitten ensimmäistä kertaa "maastossa" (lue: tallin läheisillä autoteillä) ilman suitsia, ja siitä innostuneena aloin haaveilemaan oikeasta maastoilusta kaulanarulla. Vähän yli viikko sitten huomasin, että läheiseltä tieltä pääsee metsäreitille, jota ei aiemmin ole siellä ollut! Niinpä suuntasimme viime sunnuntaiaamuna uudelle reitille kaulanarun voimin.


Ja olihan meillä mukavaa! Lyhyydestään huolimatta maastoreissu oli ensimmäinen oikea maastomme ilman suitsia, mihin kuului vieläpä laukkapätkä! Jimppa lähtikin melko lujaa, kun annoin sille luvan nostaa laukan mukavan mittaisen ylämäen edessä. Jarrutusmatka oli vähän pidempi kuin tavallisesti, mutta ruuna hidasti käyntiin mäen päällä hienosti. Itse olen sellainen pelkuri, etten olisi uskaltanut ajatellakaan hurjastelevani tällä tavalla Jimpan kanssa koskaan!

Nyt ensimmäisen onnistuneen maistiaisen jälkeen uskallan kuitenkin haaveilla, että vielä joku päivä voisimme käydä pitkälläkin maastolenkillä ilman suitsia. Ennen pitkälle lenkille lähtemistä minun tulee kuitenkin rakentaa itselleni turvalliselta tuntuva pohja kaulanarumaastoilulle, joten pysyttelemme vielä näillä lyhyemmillä hyvän mielen reiteillä ja lisäämme palasia pikkuhiljaa.