Stressi nähdään yleensä negatiivisena asiana. Erityisesti hevosten kanssa pienintäkin stressiä pyritään välttämään, vaikka karu totuus onkin, ettei täysin stressitöntä elämää voi kukaan tarjota. Ensinnäkin, hevosen täysin stressitön kouluttaminen ei ole mahdollista. Ilman stressiä oppimista ei nimittäin tapahdu.

Kävin Tuulia Applebyn Hevosen käyttäytymisen fysiologia -luennolla, jolla käsiteltiin muun muassa stressiä, hyvässä ja pahassa. Lähtökohtaisesti stressi on neutraali termi, eli se ei välttämättä aina ole negatiivinen asia. Esimerkiksi leikki aktivoi sympaattisen hermoston, jonka tehtävänä on myös stressitilanteessa lisätä elimistön suorituskykyä.

Stressin päätehtävä on siis siirtää tarvittava määrä energiaa senhetkistä tilannetta varten. Se, onko tilanne hevoselle miellyttävä vai epämiellyttävä, on aivojen päätettävissä. Epämiellyttävissä tilanteissa stressi voi ilmetä haastavana käytöksenä, ihmisten mielestä usein ongelmakäytöksenä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että "huonosti" käyttäytyvä hevonen pyrkii vain selviytymään stressistä - käytös on siis hevoselle ratkaisu stressiin, kun ihmisen silmissä se on ongelma. Tällaisessa tilanteessa voimankäyttö voi johtaa yhä vaarallisempaan käytökseen, kun hevonen pyrkii ratkaisemaan tilanteen jollain muulla tavalla.

Mistä stressi sitten johtuu? Stressiä aiheutuu, kun hevoselta vaaditaan jotain, mikä ylittää sen selviytymiskyvyn. Usein puhutaan hevosen reaktio- tai pelkokynnyksestä, jota ei koulutustilanteessa tulisi ylittää. Esimerkiksi siedättämisessä tulisi pysytellä hevosen pelkokynnyksen alapuolella, eli ärsykettä lisätään asteittain (vrt. flooding).

Valinnan ja ennustettavuuden puute lisäävät negatiivista stressiä. Koulutustapa onkin stressin hallinnan suhteen tärkeässä roolissa; vapaana koulutus ehkäisee stressiä lisäämällä hallinnan tunnetta. Kumpi mielestäsi on stressittömämpi tapa totuttaa hevonen satulaan: hevosta pidetään kiinni, eikä se voi poistua tilanteesta, jos kokee sen liian haastavaksi vs. hevonen on vapaana ja voi poistua, jos tilanne on sille epämiellyttävä?

Milloin stressi on hyvää? Kuten aiemmin kirjoitin, oppimisen kannalta stressi on välttämätöntä. Tässä tarkoitan tietenkin stressiä, joka ei ole epämiellyttävää. Pelkäävää, stressaavaa hevosta ei myöskään voi kouluttaa, sillä tunnetilalla on tärkeä merkitys opittavaan asiaan. Kukapa haluaisi opettaa, että lastaukseen tai eläinlääkäriin liittyy jännittävä, pelottava tunnetila?

Muokattu versio Tuulian alkuperäisestä kuviosta

Tässä kuviossa näkyy, minkälaista stressiä aiheutuu eri tilanteissa. Sympaattinen hermosto aktivoituu myös liikkeessä, eli hevosen leikkiessä ja liikkuessa. Hevosen vireys- ja tunnetila vaikuttavat siihen, onko stressi negatiivista vai positiivista. Koulutuksen kannalta optimaalisinta on tietenkin pysytellä positiivisen tunnetilan ja korkeahkosta matalahkon vireystilan välillä. Hevosen pitäisi olla rento, mutta kuitenkin valpas ja innokas, jotta kouluttaminen olisi helppoa ja tehokasta. On hyvä ottaa huomioon, millaisella tuulella hevonen on, jotta treenin vaatimustason voi asettaa sopivaksi. Jos hevonen on kiihtynyt tai väsynyt, ei siltä kannata vaatia liikoja - sopiva vaatimustaso lisää molempien motivaatiota!

Stressi ei siis ole pelkästään pahaksi, vaikka ylimääräistä stressiä kannattaakin välttää. Myös ihmisillä on todettu, että lievä, lyhytaikainen stressi parantaa suorituskykyä. Tärkeää onkin erottaa lyhyt- ja pitkäkestoinen stressi toisistaan, sillä pitkäkestoisena stressillä on vakavia terveysvaikutuksia.

Mielenkiintoisesta luennosta jäi hirmuisesti uusia ajatuksia pohdittavaksi ja monta sivua muistiinpanoja luettavaksi! Haluan vielä huomauttaa, että tämän postauksen ajatukset ovat minun ymmärrykseni Tuulian luennosta ja muusta hankkimastani tiedosta. Tekstiä ei siis tule ottaa ainoana totuutena, vaan saa ja pitääkin olla kriittinen - niin kuin mitä tahansa tietoa hankkiessaan.

Jos sinua kiinnostaisi lukea lisää toisesta aiheesta, jätä ihmeessä kommenttia postaukseen!