Heippa!

Nyt se on ohi - nimittäin stressi! No ei nyt ihan kuitenkaan, onhan tässä vaikka ja mitä vielä tehtävänä ennen yo-juhlia. Mutta valintakokeissa on nyt käyty ja blogi palaa takaisin elävien kirjoihin. Siinä siis syy tähän yllättävään hiljaiseloon; keskityin lukemaan pääsykokeisiin, eikä kyllä ollut mitään materiaalia tekstin piristykseksi blogiin muutenkaan.

Kesä tuli ihan yllättäen, kun ulkona oli yhtenä päivänä auringossa lähemmäs 30 astetta! Tämä yhtäkkinen helle jatkui monta päivää, mutta tänään näyttää tulevan vähän viileämpi sää. Onneksi, sillä Jimpalla on ollut melkoisen kuuma mustassa karvassaan auringon paahtaessa aamusta iltaan...




Toissapäivänä kävin kentällä taivuttelemassa Jimppaa. Se ei pidä sitten yhtään tuolla kentällä menemisestä, vaan uskoo uppoavansa sinne kokonaan. Ravia sain otettua yhteensä kaksi pitkää sivua, mutta siihenkin meni ihan kiitettävästi aikaa. Seuran kentällä raviradan vieressä se kyllä menee oikein mallikkaasti, mutta tuolla tallin omalla kentällä ei meno maistu ollenkaan! Ratsastushetken jälkeen pesin Jimpan oikein kunnolla ja se sai kuivatella itseään auringossa vihreää syöden. Siinä se kuivuikin nopeasti!


 
Kuvauksellinen Jimppa
Olemme nyt lähinnä maastoilleet lyhyitä lenkkejä kuuman sään vuoksi. Jimpalla on jo valmiiksi vähän hiki, kun sen ottaa tarhasta, joten ratsastuskin on jäänyt todella kevyelle. Yhtenä kertana kävimme pitkästä aikaa Jennan ja Nestorin seurassa maastossa, mutta muuten olemme menneet ihan kahdestaan.

Jimppa tuntuu olevan taas jumissa vasempaan, eikä se taivu siihen juuri ollenkaan vaan vänkää vastaan. Tiedä sitten, johtuiko aikaisempi pikkuepisodi juurikin jumeista vai mistä, mutta oli vähällä, etten tippunut ekaa kertaa tänä vuonna! Olimme palaamassa hiekkatietä pitkin takaisin kotiin päin ja otin viimeisen laukkapätkän, kun kesken laukkaamisen Jimppa veti aivan järjettömän pukin ja lensin kaulalle hämmästelemään tapahtunutta. Olipa hyvä, että äiti oli päättänyt lähteä lenkkeilemään samaan suuntaan, sillä Jimppa jatkoi laukkaamista vähät välittämättä siitä, että istuin siinä kaulalla ja yritin sitä saada pysähtymään... :D Äiti sen sitten sai seisahtumaan ja pääsin kampeamaan itseni takaisin satulaan. Kiitos siitä, että ravurit juoksevat pää ylhäällä! Muuten olisin tullut alas ja äkkiä :D Otettiin sitten vielä vähän laukkaa ilman pukkeja. Jimppa tuntui vähän hassulta käsiin laukassa jo alusta alkaen, mutta syytä tähän en saanut selville...

Jimppa myös rokotettiin 8. päivä. Se oli näemmä saanut kamalat traumat viime vuoden lopun klinikkakäynneistä, sillä se ei suostunut menemään klinikan ovesta sisään. Onneksi se ei eläinlääkäriä haitannut, vaan hän kävi pistämässä rokotteen siinä pihalla.

Jospa pellot olisivat nyt tämän kuuman jakson jälkeen kuivahtaneet sen verran, että niilläkin voisi käydä ratsastamassa! Toivon mukaan Jimppakin pääsisi tässä joskus laitumelle, kunhan ruoho vielä tuosta kasvaa. :)