22.11. Jimpalla oli rokotus heti aamusta. Eläinlääkäri kävi pistämässä piikin pihalla, koska Jimpalle jäi pahat muistot viime syksyn klinikkakäynneistä, eikä se suostu menemään sisälle asti. En halunnut tuhlata eläinlääkärin aikaa, joten piikki laitettiin siinä ulkona, mutta sitten kysyin luvan, että saisin koettaa saada Jimpan sisälle. Ja sinnehän se meni, tosin pienen suostuttelun jälkeen! Eikä sillä ollut ulos edes kiire, vaikka voisi kuvitella, että poni olisi rynnännyt kiireen vilkkaa pihalle moisesta paikasta. Harmi, ettei minulla ollut mitään herkkuja mukana, mutta toivottavasti Jimppa ymmärsi rapsutukset ja kehut oikein. :)


Rokotuksen takia Jimppa saikin lomailla viikonlopun, ja minä täytin oman aikani sillä välin jollain muulla kuin talleilulla. Kuten kuvistakin saattaa tarkkasilmäisin huomata, meille tuli talvi. Se tuli yhdessä yössä - edellisenä iltana kaikkialla oli osaksi jäätynyttä mutaa ja kuolleita kasveja, ja seuraavana aamuna maailmaa peitti kimaltava lumi. Tätä olinkin jo ehtinyt odottaa, vaikka lumi ja pakkaset tarkoittavat myös kylmyyttä ja liukkaita kelejä, mutta siitä huolimatta olin hyvin iloinen näkiessäni aamulla ikkunasta ulos. Nyt pääsemme niille maastoreiteille, joilla muulloin on liian kova pohja mennä, ja kun lunta tulee vielä vähän lisää, voimme aloittaa hankitreenit! Jee!


Verrattuna siihen hevoseen, joka juoksi kotiin edellä, vaikka meitä oli kaksi taluttamassa, Jimppa on aika helppo kaveri. Muistan kirkkaasti ensimmäisen kerran, kun kävimme Jimpan rokotuttamassa ja sillä oli järjetön kiire pois klinikan läheisyydestä. Äiti piti toiselta puolelta kiinni ja minä toiselta, mutta siitäkin huolimatta Jimppa talutti meitä eikä toisin päin... On paljon kivempaa taluttaa hevosta niin, ettei edes huomaa taluttavansa mitään ;)

"OMG tää kaatuu ihan just ja mä tipun!"

Tarha, jossa Jimppa on nyt ollut, muuttui pakkasten saavuttua todella huonoksi. Maa oli päältä jäinen, mutta alla oli upottavaa mutaa. Joissain kohti maa oli niin upottavaa, että hevosen astuessa siihen sen jalat upposivat niin syvälle, että se kävi miltei istualleen hetkeksi. Jimppa ja sen tarhakaveri seisoivat hievahtamatta paikoillaan löytäessään sopivan paikan olla, ja Jimpankin asento oli niin jäykkä, että siinä taisi selvitä syy ponin yhtäkkiä kipeytyneeseen selkään...

No, eilen me sitten ryhdyimme tuumasta toimeen ja teimme pieniä korjauksia tyhjillään olevaan tarhaan. Uusi ylälanka ja pari lankaa lisää porttiin, jotta tarhakaverikin pysyisi tarhan sisäpuolella, ja sitten hevosilla oli uusi, parempi tarha valmiina! Molemmat kiersivät innoissaan tarhaa ympäri ja tutkivat joka nurkan. Kyllä nyt kelpaa ulkoilla!

Tänään kävin kevyen maastolenkin. Matkaa kertyi varmaan 5 kilometriä, ajasta ei hajuakaan. Oli minulla SportsTracker päällä, mutta akku loppui kesken kaiken... Menimme varmaan puolet matkasta ravia ja puolet käyntiä, ehkä lenkki koostui pääasiassa kuitenkin käynnistä. Jimppa oli iloinen päästessään lenkille, suitsia laittaessa se hamusi kuolaimet suuhunsa jo ennen kuin ehdin niitä edes tarjota. Kaikista eniten sitä ihmetytti edelleenkin otsalamppuni, vaikka se muka siihen oli jo tottunut. Edes hävittäjäkoneiden meteli ei häirinnyt ponia, vaikka ratsastajaakin vähän pelotti sellainen melu, mutta pyöröpaalit pellolla saivat Jimpan vähän epäröimään. Urheasti mentiin niidenkin ohi!


Kävin pitkästä aikaa myös ajamassa Jimpalla viime viikolla. Se oli aivan järjettömän innoissaan! Kävimme ensiksi lämmittelemässä kuutamon valossa metsässä (vaikka Jimpan mielestä sielläkin voi leikkiä nuorta ja vetreää kilparavuria) ja sitten menimme ravailemaan vähän reippaammin radalle, jolla on aina keskiviikkoisin valot päällä. Jarrut olivat kyllä erittäin hyvin hukassa, mutta loppujen lopuksi sain vauhdin hidastettua käyntiin. Hikihän sille tuli, joten jalkojen kylmäyksen ja venyttelyn jälkeen se sai mennä karsinaansa loimi päällä. Taidan alkaa käymään ajolenkeillä vähän useammin, niin ehkä Jimppakin tottuisi siihen, eikä sen joka kerta tarvitsisi päästellä niin lujaa kuin pääsee? Ehkä... :)


P.S.

Mikä olisikaan parempi tapa viettää lauantaiyötä kuin tuijottaa läppärin ruutua seitsemän tuntia? :D No, tuijottaa läppärin ruutua kahdeksan tuntia!

Pakollinen maneesin peilikuva

Heippa!

Kävimme viime torstaina maneesissa kaverin kanssa. Nyt kun sää on alkanut viilenemään ja maa jäätymään, Jimppa kärsii taas selkäjumeista. Vielä kun sille vaihdettiin tiistaina hokkikengät, kovalla maalla liikkuminen vetää helposti jumiin. Siispä laitoin ponille sivuohjat, tosin ihan löysälle vain, jos se vähän auttaisi ruunaa liikkumaan paremmin. Usein sivuohjat ovat meillä auttaneet selkäjumeihin edes hieman.

Tällä kertaa tein paljon ympyröitä ja taivuttelin Jimppaa. Laukan jätin kokonaan pois, vaikka Jimppa oli asiasta vähän eri mieltä, kun kaveri sai laukata ja hän ei. Lopputunnista Jimppa taipui niin herkästi, että meinasin ihan tipahtaa satulasta yllätyksestä! Saimme jopa tehtyä vähä avotaivutuksen alkeita, mihin oli hyvä lopettaa.

Koska kuvia ei oikein ole, päätin tehdä havainnollistavat piirrokset tehtävistä, joita maneesissa tein. Ne ovat kaikki helppoja, mutta mielestäni hyviä harjoituksia hevosen taivutteluun, joten jos jollakulla on vaikeuksia keksiä mitään tehtävää, näistä voi olla apua. :)

Ensiksi tein vanhaa tehtävää, joka oli yksi aikaisemman ratsastustunnin harjoituksista. Tällä kertaa jätin päädyn laukkaympyrän pois ja tein tehtävän pelkästään ravissa. Alkuun oli vaikeuksia saada Jimppa kulkemaan suorana keskihalkaisijaa pitkin, eikä se meinannut aluksi saada jalkojaan mahtumaan ravissa volteille ollenkaan. Vertyessään se sai pidettyä ravin yllä pienemmilläkin volteilla.
Toinen tehtävä oli perinteinen kolmikaarinen kiemuraura ja keskiympyrä. Taas minulla oli vaikeuksia saada Jimppa kulkemaan suorana. Kun teimme tehtävää pariin kertaan, Jimppa alkoi jo ennakoimaan käännöksissä, ja välillä kiemurauran kiemurat olivat aivan erikokoisia, kun hevonen yritti kääntyä aikaisemmin ratsastajan yrittäessä jatkaa vielä pitemmälle...
Kolmantena tein kahdeksikkoa sisävolteilla. Jimppa ei ole koskaan tykännyt kahdeksikkotyöskentelystä, ja nytkin se alun innostuksen jälkeen kyllästyi kahdeksikolla pyörimiseen nopeasti. Niinpä lisäsin niihin vielä voltit, jotta ponille tulisi uutta mietittävää. Tämä harjoitus meni mielestäni paljon paremmin kuin kahdeksikot yleensä! Jimppa oli hyvin tarkka kevennyksen vaihdosta keskellä: jos yhtään heilahdin tai tömähdin alas, se siirtyi heti käyntiin.

Olin hurjan tyytyväinen Jimppaan, kun otin vielä kerran tai kaksi pohkeenväistöä seinää apuna käyttäen. Ennen se astui vain etu- tai takajaloilla ristiin, mutta nyt se väistää jo ihan oikeasti! :) Molemmat olivat tyytyväisiä ratsastukseen, ja vaikka Jimpalle ei tullut lainkaan hiki, se oli silti joutunut käyttämään aivojaan sen verran, että näytti hyvin raukealta seistessään käytävällä.


Eilen kävin n. 12 km lenkin maastossa. Menimme aika rauhallisesti, ja keskinopeuskin jäi alle 10 km/h. Jouduimme kävelemään aika pitkästi metsäpolulla, koska maa oli niin märkä, ja hämärässä ei nähnyt kunnolla kiviä ja koloja, joita polulla oli. Päätin käydä vielä ratsastamassa peltotien päästä päähän ennen kotiin menoa saadakseni pikkuisen lisäpituutta lenkille, mutta Jimppa oli eri mieltä. Se ei suostunut jatkamaan peltotielle, vaan yritti väkisin peruuttaa takaisin asvaltille mennäkseen kotiin. Hetken siinä pyydettyäni enemmän tai vähemmän nätisti ponia liikkeelle päätin tulla suosiolla alas ja taluttaa sitä vähän matkaa. Kun sitten nousin uudestaan selkään, Jimppa suostui jatkamaan matkaa. Tein kuitenkin kompromissin ja käännyin ensimmäisen suoran jälkeen takaisin kotiin - olinhan saanut jo tahtoni läpi. :D Jimpalla oli niin kiire kotiin, että vaihtaessani kevennystä toiselle jalalle se oli sitä mieltä, että sisäjalkani heilahti juuri sen verran eteen ja ulkojalka sen verran taakse, että halusin nostaa laukan! Otimme sitten toisenkin pätkän laukkaa, ja se tuntui oikein hyvältä, vaikkakin aika vauhdikkaalta. Tallilla laitoin Jimpan kylmäysletkuihin ja hieroin kumisualla ponin päästä häntään.

Kohta lähden käymään raveissa varusteautolla katsomassa, jos sieltä lähtisi jotain mukaan. ;)

Puhelimen taiteellinen näkemys iltahämärän maastosta

Heippa!

Nyt tulee kuvia ja monta! Sain tänään viettää oikein luksusaikaa tallilla aivan yksikseni, joten käytin tilaisuuden hyväkseni ja napsin Jimpasta kuvan jos toisenkin... :)


Linkki videoon

Uusi, aivan ihana riimu, jonka voitin arvonnasta Merin blogista!

Syksyn riemut...

Puhdasta tuli!

Jimppa valmiina lenkille

Välipalaa liikunnan jälkeen

Nyt taisi jäädä varpaat alle!

Kaikkea pitää haistaa...

... ja maistaa

Linkki videoon

Kylmäysletkut ja loimi lämmittämään

Sitten poni käytävälle venyteltäväksi

Meidän pintelipatjojen henkivartija

Kumisukahierontaa

Kylmäsavet jalkoihin

Valokuvauksen multihuipentuma osa 1

Valokuvauksen multihuipentuma osa 2

Linkki videoon
Heippa!

Video eiliseltä maastolenkiltä (kuvattu puhelimella). Menin jo aikaisemmin päivällä ratsastamaan, jotta ehtisin valoisalla maastoon. Lähdimme Tölppälään päin rennon letkeää ravia, eikä Jimppa sanonut vastaan tulevista ravureista yhtään mitään, vaikka ne menivätkin ravilla ohi!

Harmi vain, että nämä ravurit kääntyivätkin ympäri ja lähtivät meidän perässä suoralle... Jimppa meni nätisti, kunnes takana tulevat alkoivat olla jo todella lähellä, ja silloin se hermostui. Käänsin ponin sitten heti pellolle, jotta ravurit pääsisivät juoksemaan ohi, ja jäimme siihen odottamaan, että ne kääntyisivät suoran päässä ympäri, niin ei tarvitsisi väistää niitä uudestaan.

Jimppa jaksoi katsella joutsenia ja kävellä rauhassa pellon reunaa siihen asti, että ensimmäiset kärryttelijät palasivat takaisin, ja sitten ruuna alkoi kuumumaan. Se oli ihan varma, että senkin kuului lähteä juoksemaan muiden mukana, ja minulla riitti käsiteltävää, kun poni steppasi ja yritti lähteä vauhdilla takaisin tielle...

Siitä se kuitenkin rauhoittui lopulta, kun jatkoimme matkaa suoran päähän ja ravuritkin katosivat näkyvistä. Takaisin päin laukkasimme suurimman osan suorasta, mutta sitä en turvallisuussyistä yrittänytkään kuvata. :D Jimpalla oli vauhti päällä ja se halusi niin kovasti vain laukata, että sain sen menemään todella hidasta laukkaa ilman, että poni tiputti raville. Matkaa kertyi 8 km ja aikaa meni 43 minuuttia (eli 11 km/h).

Tänäänkin olisi tarkoituksena lähteä maastoon, mutta taidan sijoittaa lenkin sellaiseen aikaan, milloin ravureita olisi vähän vähemmän liikenteessä, niin Jimpankin mielenrauha säilyisi. :D