Hevosenomistajan haaste
Tämä haaste on tarkoitettu niille jotka omistavat hevosen/hevosia. Tarkoitus olisi myös, että kysymyksiin vastattaisiin vähän laajemmin kuin yhdellä sanalla. Haasta vähintään kolme blogia, ei takaisin haastamista. Sinun pitää kertoa blogissasi kenet olet haastanut.
Minut haastoi Heli. Kiitos haasteesta!
Kerro hevosestasi: rotu, taso ja hieman luonnetta.
- Lämminverinen ravihevonen, tarkemmin amerikan-venäläinen. Tasoa en osaa määritellä, sillä emme ole koskaan kilpailleet yksissäkään este- tai koulukisoissa. Jimppa osaa kaikki askellajit (tosin etenkin oikea laukka on vielä hyvin raaka), taipuu melko hyvin käynnissä ja vähän ravissa, peruuttaa, osaa pohkeenväistön käynnissä ja väistää takaosaa. Esteitä emme juurikaan hyppää, mutta joskus ollaan ylitetty 70 cm yksittäisenä ja pikkuratana muistaakseni 60-70 cm (omalla tyylillä). Jaksaa kiertää varmuudella ainakin 20 km lenkin, juoksee kärryjen edessä tarpeeksi kovaa ja toimii maastakäsin helposti. Osaa temput "pusu", "hymyile" ja "ympäri", sekä ollaan opeteltu myös koskettamista. Jimppa osaa myös mennä agilityn perusradan läpi ilman sen suurempia ongelmia.
Hevoset vai ponit? Miksi?
- Hevoset, koska olen melko pitkäjalkainen (vaikkakin lyhyt), joten ponien selässä näytän usein liian pitkältä. Tykkään myös enemmän hevosten yleisluonteesta, vaikka ponimainen itsepäisyys onkin osa pikkuhevosten charmia.
Ensimmäinen hevonen/poni, jolla ratsastit itsenäisesti enemmän?
- Suurimman osan ratsastuksesta ennen Jimppaa suoritin ratsastuskoulussa opettajan valvovan silmän alla, mutta toimiessani hoitajana sain ratsastella jo edesmenneellä islanninhevosvanhus Japella. Pääasiassa maastoilimme (jos sitä sellaiseksi pystyi kutsumaan, sillä kuljimme yleensä pyöräteiden pientareilla), eikä ruuna osannutkaan mitään ihmeellistä.
- En ole kummankaan vaihtoehdon puolella. Tietenkin olisi hienoa, jos hevonen saisi elää ilman mitään ylimääräistä härpäkettä, mutta etenkin talvella (ja varsinkin tällaisilla jääkeleillä) hokkikengät ovat miltei välttämättömät. Jimppa astuu takasillaan sen verran ristiin, etten uskoisi sen pärjäävän kovin hyvin ilman kenkiä, sillä kaviot kuluisivat niin epätasaisesti. Se on onneksi niin helppo kengittää, ettei asialla ole juuri mitään väliä. :D Jimpan kengät ovat edessä kokoa 3 ja takana 4.
- Tässäkään en osaa valita puolta. Oikean Kisahevosen klippaamisen ymmärrän hyvin, mutta perusharrasteratsua ei välttämättä tarvitsisi klipata ollenkaan. Olen kyllä välillä miettinyt, pitäisikö Jimppaa vähän klipata eniten hikoavista kohdista, mutta olen kuitenkin päätynyt pitämään ponin luomuna. Suomen talvessa klipattu hevonen on pakko vuorata loimilla, ettei se palellu kuoliaaksi, joten on helpompi antaa hevosen pitää turkkinsa.
- Minulla ollessaan Jimppa on tarhannut niin yksin kuin kavereiden kanssa. Haluaisin sen ulkoilevan laumassa, mutta tällä hetkellä sille ei ole sopivaa tarhakaveria. Jimppa on välillä hyvin suojeleva ruokaansa kohtaan, jolloin se pitää huolen, ettei kukaan tarhakavereista pääse lähellekään sitä ja sen heinäkasaa. Sopivan kaverin osuessa kohdalle ruuna voi jakaa heinäkasansa ilman mitään kohtauksia.
Jimppa laitumella 2012 |
- Luonne on tärkeä, enkä ostaisi vaarallista hevosta itselleni. Jos tarjolla olisi kaksi hyväluonteista ja samantasoista hevosta, ostaisin tietenkin sen, joka miellyttää enemmän silmää. :) Minulla on kyllä haaveissani löytää unelmieni hevonen, josta minulla on hyvin tarkka visio niin luonteen kuin ulkonäön suhteen.
- Hyvä hevosblogi koostuu hyvästä tekstistä ja kuvamateriaalista. Kestän muutaman kirjoitus- tai kielioppivirheen siellä täällä, mutta pitemmän päälle se rasittaa minua hirveästi, enkä sitten jaksa enää lukea tekstejä ollenkaan. Jos teksti on oikeasti hyvää ja kiinnostavaa luettavaa, kuvia tai videoita ei tarvitse olla paljoakaan. Myös huonompilaatuiset kuvat silloin tällöin kelpaavat, vaikka hyvälaatuisia kuvia on paljon kivempi katsella. Ulkoasu herättää mielenkiinnon ja antaa joko hyvän tai huonon ensivaikutelman blogista, mutta jos blogi on muuten hyvä ja laadukas, ulkoasulla ei ole niin väliä.
- En ole tippunut koskaan niin pahasti, että voisin laskea sen mukaan tähän. Joka kerta olen selvinnyt mustelmilla, ja "pahimmassa" tapauksessa päivän-parin lihaskivulla. Toivon mukaan mitään sen pahempaa ei käykään!
- Jimpalla on 10 loimea, joista 6 käytetään vähän aktiivisemmin. 2 niistä on sadeloimia (vuoreton kesäloimi ja fleecevuorellinen fullneck), 2 talviloimia (ohut ja paksu (muistaakseni 300 g), jota käytetään hyvin harvoin), 2 fleeceloimia (joista toinen ei taida oikeasti edes olla fleeceä :D), 1 villaloimi, 2 ratsastusloimia (heijastinloimi ja peppuloimi) ja yksi talli-/kisaloimi Jimpan nimellä, joka toimii enää vain ulkovaraston koristeena.
- Normaalisti joka päivä. Nyt on ollut välillä niin huonot kelit, ettei maastoon ole uskaltanut lähteä, joten Jimpalla on ollut tässä kuussa noin neljä täyttä vapaata. Vapaapäivä meillä tarkoittaa yleensä kevyttä juoksutusta tai maastakäsittelyä. Jimppa ei ole missään kovassa treenissä, joten vaikka se liikkuisi joka päivä, se liikkuu hikeen asti ehkä kerran-kaksi viikossa tai harvemmin.
- Erittäin varovainen. En ole koskaan ollut rohkea ratsastaja, vaan olen aina pitänyt huolen siitä, että kaikki ennaltaehkäistävät tilanteet on ennaltaehkäisty. :D Ratsastan ja ajan aina kypärä päässä ja hanskat käsissä, maastossa minulla on lähes aina turvaliivi (paitsi jos unohdan ottaa sen kotoa mukaan...), jalustimet ovat varustettu kumilenksuilla ja satulan etukaaressa on "kauhukahva" yllättävän tilanteen varalta. En tykkää mennä täysiä, ja aina Jimpan laukatessa lujaa rukoilen mielessäni, ettei mitään kamalaa tapahdu. :D Joskus on hauskaa ja vapauttavaa antaa hevosen juosta lujempaa, mutta haluan aina pitää tilanteen täysin hallinnassa oman ja hevosen turvallisuuden takia.
Viivi & Lämpöset
0 kommenttia