Kesä on vihdoin täällä! Ulkona on selviytynyt ilman toppatakkia jäätymättä, ja laidunkausi lähestyy. Kaiken kivan lisäksi kesän huono puoli on myös ilmestynyt ulkoilmaan - nimittäin hyönteiset. Jo nyt Jimpan korvat kutiavat kovasti, ja ratsastus käynnissä on todella tuskastuttavaa, kun ötökät häiritsevät ponin keskittymistä. Suihkutin heti ensimmäisinä lämpiminä päivinä hyönteiskarkotetta ruunan karvapeitteeseen, mutta ei se kaikkia ötököitä pidä etäällä. Etenkään polttiaisia ei tunnu mitkään myrkyt ja karkotteet hetkauttavan ollenkaan.


Keskiviikkona pääsimme taas valvovan silmän alle Mervin tullessa valmentamaan. Sitä ennen olimme olleet valmennuksessa viime perjantaina Anskun koulutunnilla, joka oli yksi parhaimmista tähän astisista valmennuksista! Ei siitä kuitenkaan sen enempää, vaan keskitytään keskiviikon tuntiin.

Pakoon!

Olimme taas ulkokentällä, mikä on Jimpalle tietenkin parempi maneesin pöllytessä kesäisin paljon. Tällä kertaa sen hermoja koetteli traktori, joka hiiviskeli kentän toisessa päädyssä ja kävi välillä vaanimassa pientä ruunaparkaa tien vierelläkin. Jimppa ei kestänyt yhtään uhkaavasti lähenevää traktoria, vaan joka kerralla se yritti lähteä pakoon ratsastajasta huolimatta. Mervi ohjeisti laittamaan Jimpan keskittymään ratsastukseen eikä mörköihin, joten ratsastin sillä pienillä volteilla liioitellusti taivuttaen, kunnes se myötäsi niskastaan eikä puskenut apujen läpi traktoria karkuun.

Kaikki ratsastuskuvat © Jenna

Alkuun harjoittelimme pohkeenväistöä keskihalkaisijalla. Meidän tapauksessamme riitti pari hyvää askelta, mutta toinen ratsukko väisti aina uralle saakka. Aluksi Jimpalla oli vauhti päällä, eikä se olisi millään suostunut hidastamaan liikettä voidakseen astua viistosti sivulle eikä vain eteenpäin. Aina välillä se puolivahingossa astui ristiin ja sai heti kiitokseksi kehuja ja paineen poiston.

Ötökät... meno näytti pääasiassa tältä

Laukkaa harjoittelimme tällä(kin) kertaa pääty-ympyrällä. Ensiksi minun piti ottaa ympyrä ravia ja kaksi ympyrä laukkaa, minkä jälkeen molemmissa askellajeissa mentiin vain yksi ympyrä vuorotellen. Aloitimme vasemmassa kierroksessa, mikä on Jimpalle helpompi suunta. Se nosti laukan heti pyynnöstä ja jatkoi ihan mukavassa vauhdissa hyytymättä koko ajan niin kuin yleensä. Pian vaihdoimme suuntaa, jotta pääsisimme hankalamman laukan kimppuun.




Ette voi kuvitellakaan, kuinka yllättynyt olin, kun heti laukkapohkeet annettuani Jimppa nosti laukan! Se teki sen myös seuraavalla kerralla, ja sitä seuraavalla... kertaakaan laukannosto ei venynyt askelta pitemmäksi, vaan se nousi heti ja nyt, eikä puolen ympyrän jälkeen kuten yleensä. Ja vauhtikin oli automaattisesti sopivan reipas, jota ei tarvinnut koko ajan olla aktiivisesti ylläpitämässä. Ihan uskomatonta, että vielä vuosi sitten täysin tuntematon oikea laukka nousee nyt jo noin hyvin, vaikka vielä viime vuoden lopulla sitä sai välillä avittaa juoksutusraipankin kanssa. Eikä tällä kertaa tullut yhtäkään pukkia! :)

Ja molemmat myötäävät niskastaan...

Valmennuksen lopuksi harjoittelimme pitkillä sivuilla käynnissä avotaivutusta. Tämä oli toinen kerta, kun olemme sitä opetelleet, joten siihen nähden Jimppa meni aika hyvin. Se tajusi jo tehtävän idean ja yritti kovasti, ja välillä siitä sai irti pari hyvää askelta. Ehkä homma toimisi vielä paremmin, jos ötökät eivät haittaisi sekä ratsun että ratsastajan keskittymistä niin kovasti... saa nähdä, kuinka tuskaista sileällä meneminen tulee olemaan, kun hyttyset ja muut inhotukset tulevat kuvioihin!




Minun pitää laukassa opetella istumaan rauhassa, sillä jään aina työntämään laukkaa eteenpäin Jimpan puolesta, vaikka minun tarvitsisi vain istua ja olla. Samoin vanha tuttuni takakeno on tullut takaisin...

Takakeno is back!

Pitää hankkia pitemmät ohjat, jotta pystyn nojaamaan vielä enemmän taakse. Nykyiset eivät enää riitä!

Taas kerran olin todella tyytyväinen Jimppaan. Siitä on alkanut kuoriutumaan miellyttävä poni ratsastaa, kunhan se ensiksi lämpenee touhulle. Sille onkin tärkeää kunnon alkuverryttelyt ja paljon (liioiteltuakin) taivuttelua, jotta se alkaa toimia edes jotenkuten oikein. Ehkä tästä tuleekin vielä jotain, kuka tietää? :)

Kotimatkalla taivasta koristi sateenkaari!