Kevyttä jumppaa kevätauringossa
Parin viikon takaisella sileän jumpalla harjoiteltiin samoja juttuja kuin viimeisimmässä Mervin valmennuksessa. Sää oli mitä upein, eikä auringon lämmittäessä voinut kuin nauttia ensimmäisten kevätpäivien ratsastuksesta.
Jimpan takaosa on ollut alkuun normaalia jäykempi ja tarvinnut siksi pidemmästi lämmittelyä. Käytössä oli tällä ratsastuskerralla fleecevuorinen ratsastusloimi takaosan lihaksia lämmittämässä. Ostoslistalla on jo pitkään ollut Back on Trackin selänlämmitin, ja ehkäpä nyt sellaiseen voisi viimein sijoittaa, kun Jimppakin alkaa olla vanhempi hevonen ja varsinkin kylmällä säällä selän lihakset jumittuvat herkästi.
Aluksi pyörimme kentällä käynnissä taivutellen molempiin suuntiin. Mervin valkasta oppineena yritin muistaa, etten saa jäädä pitämään liian pientä painetta turhan pitkäksi aikaa, jos Jimppa ei siihen reagoi. Muutamaan otteeseen painetta sai lisätä reilummin, mutta sen jälkeen Jimppa asettui jo kevyestäkin pyynnöstä. Vielä kun vauhtia saisi lisää, niin työskentely olisi tehokkaampaa!
Tässä menossa ohjalla myötäys palkinnoksi |
Ravi tuntui alkuun jäykältä, mutta parani hetken ravailun jälkeen. Jimppa yritti oikoa joka kulmassa, mitä se tällä kentällä yrittää aina, mutta kuolaimettomien kanssa se oli vielä pahempi. Sitten kun tajusin itse olla tarkempi kulmissa ja myös suoralla, saatiin isompi alue kentästä käyttöön, kun kulmat eivät enää olleet niin pyöristyneet. Ravissakin teimme paljon ympyröitä ja taivuttelua, eli tämä kerta oli ihan vain kevyt perusjumppatuokio.
Lopuksi treenasimme pohkeenväistöjä keskihalkaisijalla. Ympyrällä väistättäminen onnistuu jo oikein hyvin, mutta suoralla en osaa antaa apuja samalla tavalla oikein. Kuolaimettomien kanssa se kuitenkin sujui paljon paremmin kuin aikaisemmin myös suoralla!
Herkkupalkinto oikein hyvästä suorituksesta |
Uudet kuolaimettomat tulivat hyvään saumaan siinäkin mielessä, että Jimpalle oli ehtinyt syntyä hammaspiikkejä ylös sekä alas ja sen seurauksena sillä oli oikealla puolella poskessa haava. Nyt hampaat on raspattu, ja päätimme alkaa raspauttamaan ne puolen vuoden välein, kun noin nopeasti tulee piikkejä. Kuolaimia ei siis uskaltanut vähään aikaan käyttää haavan takia, joten olin entistä tyytyväisempi siihen, että olin nämä hackamoret ostanut.
Huomenna pääsen taas jatkamaan treenejä Jimpan kanssa paremmin, kun koko seuraava viikko on vapaata. Jimpalla kävi hieroja tällä viikolla, joka löysi vasemmalta puolelta kaulasta ja selästä jumeja, joten nyt pitäisi olla taas vähän mukavampi treenailla. Hirnakan satula-autokin kutsuttiin käymään, jotta voisi samalla kertaa kokeilla useampaa penkkiä, mutta vielä ei sieltä pystytty varmasti sanomaan, milloin auto olisi tulossa tälle suunnalle. Toivottavasti pian!
0 kommenttia