Hevonen turvottanut otj jännealueen voimakkaasti n. 3 viikkoa sitten. Nyt palpoiden ei jännearistusta, mutta otj jännealue yläosastaan lievästi turvonnut. 

Jänneultraääni: jännealue turvoksissa yläosasta. Harvakaikuinen alue havaittavissa syvässä koukistajassa/syvän koukistajan alapuolella.

Hoito: viikon ajan pelkkää käyntiä, jalan kylmäys 1-2 krt/vrk. Kontrolli tiistaina 3.5.


Kävimme siis Jimpan kanssa klinikalla tämän viikon alussa. Jimpalla oli ollut imppari oikeassa takajalassa, joka oli hoidosta huolimatta turvottanut jalan uudemman kerran sen jälkeen, kun se oli jo laskenut. Ennen klinikka-aikaa jalka oli kuitenkin kuivunut, mutta takajalan sisäpuolella tuntui olevan toisesta takajalasta erottuva paksu kohta. Turvotuksen kanssa Jimppa oli ravannut alkuun epäpuhtaasti, mutta loppua kohden parantunut, turvotuksen laskettua se liikkui puhtaasti kuten aiemminkin.

En siis ollut varautunut sairaslomailuun, kun klinikalle menimme tutkituttamaan jalan sekä raspaamaan hampaat. Jänteestä tai sen alapuolelta löytyi rasitustilasta johtuvaa nestettä, mutta eläinlääkäri ei pystynyt sanomaan, onko itse jänteessä jotain vauriota vai ei. Niinpä Jimppa määrättiin kävelykuurille ja saamme taas kylmätä - tällä kertaa eri - jalkaa kahden viikon verran. Jos turvotus ei ole siihen mennessä laskenut, Jimpalla on todennäköisesti jännevamma.

Harmittava takaisku varsinkin, kun meille saapui juuri Jimppaa varten muokattavana ollut satula, jonka pitäisi nyt olla sille vihdoin sopiva. Meiltä jää myös välistä matkaratsastuskilpailut, joihin monen mutkan kautta päädyimme osallistumaan. Se ehkä harmittaa vielä enemmän, sillä tällä suunnalla ei matkakisoja juuri järjestetä, ja nämä olivat ensimmäiset oikeat kisat muutamaan vuoteen, joihin olisi ollut alle 400 kilometriä matkaa. Toivottavasti samassa paikassa innostuttaisiin järjestämään matkakisoja myös tulevaisuudessa, jospa sitten mekin pääsisimme niihin mukaan!

Jimpan hampaista löytyi takaa hammaspiikkejä, jotka varmaan olivat syy sen suun vänkläämiseen kuolaimen kanssa. Pitänee jatkossakin käyttää ruuna klinikalla raspattavana, sillä ilman rauhoitusta ja kunnon varustuksia ei takahampaisiin pääse käsiksi. Kuolaimet saattavat kyllä jäädä nyt entistä enemmän hyllylle pölyttymään, sillä Jimppa on toiminut niin mukavasti kuolaimettomilla, ettei rautaa ole ollut ikävä.

Kevät jatkuu siis kävellen ja kylmäten, mutta toivottavasti pian oltaisiin taas treenikunnossa! Ainakin satula-asian puolesta vaikuttaisi siltä, että meillä olisi vihdoin mahdollisuus päästä eteenpäin...

"Saisko täällä palvelua!?" t. kärsimätön potilas