Oma hevonen paras hevonen
Heippa!
Pitkästä aikaa tavalliset kuulumiset! Viime sunnuntaina kävimme äidin kanssa Muhosen tallilla ratsastustunnilla. Sain ratsukseni irlannincob-tamma Fian, joka oli todella raskas ratsastaa! Yritin tietenkin aluksi ratsastaa sitä samalla lailla kuin Jimppaa, mutta eihän siitä tullut yhtään mitään :D Se ei kääntynyt, pysähtynyt tai liikkunut ollenkaan niin pienillä avuilla kuin mitä Jimpan kanssa olen tottunut käyttämään... Omalla hevosella on vaan niin luontevaa ratsastaa, kun tietää miten se toimii ja mitä milloinkin kuuluu tehdä. Oli kuitenkin mukavaa ja virkistävää päästä välillä jonkun toisenkin hevosen selkään! :) Pitää katsoa, ehtisimmekö joskus käydä tunnilla uudestaankin.
Jimpan kanssa jouduttiin menemään vähän aikaa kevyemmin, sillä sen oikean etusen kenkä vääntyi ja lopulta siitä katkesi pala. Äitikin uskaltautui Jimpan selkään ratsastustuntimme jälkeen. Ennen kengittäjän tuloa menimme siis kevyesti kentällä satulalla sekä ilman satulaa ja työskentelimme maastakäsin. Jimpassa muutos on huomattava, kun sen kanssa työskentelee vähän aikaa maasta! Sen ilme muuttuu entistäkin lempeämmäksi ja alistuneen rauhalliseksi, se kuuntelee ja keskittyy minuun kunnolla. Eikä ajattele koko ajan ruokaa!
Äiti ratsastaa |
Maastakäsin teimme samoja harjoituksia kuin ravurista ratsuksi -kurssillakin. Sen lisäksi yritimme opetella pohkeenväistöjä ja teimme etuosankäännöksiä, joissa Jimppa on todella hyvä! Se siirtää takaosaansa jo pelkästä vilkaisusta, kun niitä pari kertaa tekee :D
Tänään kengittäjä tuli laittamaan etukengät uudestaan. Hän vaihtoi myös toisen etujalan kengän, koska Jimpalla oli edessä viime kesän kultakengät. Samalla sain aikaiseksi siistiä ruunan yönsilmiä. Kengityksen jälkeen lähdin vielä pienelle maastolenkille. Kiersin raviradan takaa pääasiassa ravissa, ja Jimppa oli energisellä tuulella. Se oli valmis sinkoamaan kuuhun, jos jostain olisi pyrähtänyt lintu tai jotain muuta yhtä hirveää... Huomisellekin suunnittelin (pitempää) maastoa, jos sää on hyvä!
Koska en nyt ole vähään aikaan kertonut peruskuulumisista, listasin joitakin liikutuskertoja alkukuusta (siis ne, jotka vielä muistin):
1 x n. 9 km lenkki, paljon ravia, vähän laukkaa ja käyntiä, ajasta ei hajuakaan!
1 x hiittisuoralla pukittelua (4.6.)
1 x ajolenkki sillan yli, pääosin ravissa (5.6.)
1 x erittäin lyhyt lenkki ja kengitys (6.6.)
Mitä lie ollaan sitten tuolla välillä tehty, Jimppa on kuitenkin liikkunut hyvin kevyesti (taas) aika pitkään. Jospa kohta saataisiin maastotreenailu uudestaan käyntiin ja päästäisiin tekemään pitempiäkin retkiä! Ruuna pääsi myös nauttimaan laitumen annista pari viikkoa sitten, mutta on taas takaisin tarhassa. Laitumelle se pääsee uudestaan sitten, kun sinne ehtii kasvaa lisää syötävää :)
Jimppa tänään lenkin jälkeen |
Upouudet hanskat! |
2 kommenttia
Oma hevonen on paras -totta :D! Se meno on niin kotoisaa kun yhteistyö pelaa <3
VastaaPoistaNiinpä! Ja vaikkei aina meekään hyvin, omaa hevosta en pois vaihtaisi :)
Poista