Heippa!

Nyt on meidän ensimmäiset matkaratsastuskisat takana! Olin jo pitkään haaveillut kyseisen lajin kokeilemisesta, mutta kun lähimmät kisat olivat aina vähintään 300 kilometrin päässä... nyt meitä kuitenkin onnisti, kun Kokkolassa järjestettiin harjoitusmatkaratsastuskisat Lucky-tallilla yhteistyössä K-GR:n nuoristotoimikunnan kanssa. Ja hyvin järjestettiinkin! Maastot olivat mahtavat, toiminta sujuvaa ja kisat kaikinpuolin hyvin suunnitellut.

Tallille suuntasimme yhdeksän aikaan laittamaan Jimpan valmiiksi matkaa varten. Tien päälle pääsimme lähtemään puoli kymmeneltä, eli täysin aikataulussa. Jimppa mennä sujahti traileriin, vaikka viime kerralla se oli ruunalle jostain syystä ongelmallista...



Kisapaikalla Jimppa sai mussuttaa heiniään tarilerissa vielä jonkin aikaa, kun kävin ilmoittautumassa, reittiselostuksessa ja valmistelin muutenkin itseäni starttiin. Olimme toisen luokan kolmannessa ryhmässä, joten meillä oli reilusti aikaa ennen lähtövuoroamme.

Kumpaahan jännitti enemmän? :D

Eniten minua jännitti eläinlääkärin tarkastus, sillä Jimppa oli aika täpinöissään päästyään ulos kopista. Syke oli kuitenkin 48, joten siitä ei kisaaminen jäänyt kiinni. Vasemmassa takajalassa oli kyllä nestettä, mutta liikunta auttoi siihenkin, ja turvotus laski kokonaan.

Taluttelin Jimppaa vielä tarkastuksen jälkeen, kunnes oli aika varustaa poni ja hypätä kyytiin! Jimppa tuntui siltä, kuin se olisi voinut lähteä lentoon hetkenä minä hyvänsä, joten vähän huolestutti, miten matka sujuisi. :D Matkana oli siis 15 kilometriä, joka näin jälkikäteen oli turhan lyhyt. Olisimme hyvin voineet mennä pitemmän matkan (24 km), mutta se jääköön sitten ensi kerralle ;)



Jättäydyimme alussa vähän kauemmaksi muista, kun Jimppa kävi niin kuumana, eikä meinannut pysyä käynnissä ollenkaan. Laukkasimme aika paljon (koska Jimppa ei omasta mielestään osannut enää ravata...), ja Jimpalle nousi hieman hikikin pintaan säheltäessään miten sattuu. Mutta sitten kun otimme edellä menevät kiinni ja lyöttäydyimme samaan porukkaan, Jimppakin jaksoi rauhoittua. Olisi siis kannattanut heti aluksi vain kulkea muiden mukana, eikä alkaa sooloilla ollenkaan. :D


Selvitimme lenkin yhdessä ja puolessa tunnissa, keskinopeutena 10 km/h, mihin olinkin tähdännyt. Minulla oli Sports Tracker päällä, joten saatoimme siitä tarkistaa välillä, missä mentiin ja pitikö vauhtia nostaa/laskea. Loppumatka mentiinkin rauhallisesti hölkäten ja kävellen, eikä maaliin tullessa Jimpasta huomannut ollenkaan, että se oli juuri käynyt heittämässä 15 kilometrin lenkin.

Maalissa!

Menimme eläinlääkärin tarkastukseen varmaan 5-10 minuutin kuluttua maaliin tulosta. Syke oli vain 44, mikä oli aika huvittavaa, kun ennen lenkkiä se oli korkeampi kuin sen jälkeen. :D Kun suoritus oli päästy hyväksytysti läpi, kävelytin Jimppaa vielä ennen lastaamista. Heitin sille villaloimen päälle, kuljetussuojat jalkaan ja pissatauon jälkeen Jimppa pääsi taas koppiin syömään. Ja taas kerran se meni sinne tuosta vain sen enempiä miettimättä!



Odottelimme sitten palkintojenjakoa, johon piti mennä jalan ilman hevosta. Kaikki palkittiin ruusukkein ja jokainen sai myös pienen tavarapalkinnon. Minun pussukastani paljastui pipo, muistilappuja ja avaimenperätaskulamppu :) Palkintojenjaon ja erittäin vauhdikkaan kunniakierroksen jälkeen pääsimmekin lähtemään kotiin vähän neljän jälkeen.


Jimppa pääsi kotona jaloittelemaan ja piehtaroimaan hetkeksi kentälle, jonka jälkeen laitoin sen kylmäysletkuihin ja siitä sitten karsinaan herkuttelemaan porkkanoilla, jotka se todellakin oli ansainnut!

Kyllä tuo poni osaa vain yllättää - ja hyvällä tavalla! Yllättävää oli myös se, miten vähän jännitin koko kisaa, vaikka olen aina luullut olevani järkyttävä jännittäjä :D Nyt syttyi kuitenkin kova halu päästä uudestaankin matkaratsastuskisoihin, joten pois alta risut ja männynkävyt - täältä me tullaan! ;)

P.S. Meidän lenkkejämme voi seurata myös Sports Trackerin sivuilta täältä.

True länkkäheppa?

Heippa!

Saimme kokeilla tuttumme lännensatulaa Jimpalla viime maanantaina. Olin itse ratsastanut kyseisellä satulalla aiemmin Pastori-ruunalla, mutta silti se tuntui ihan uudelta ja jännittävältä Jimpan selässä. Kävimme ensiksi vähän käveleskelemässä kentällä, jotta saisin jotain tuntumaa satulaan, mutta pian jatkoimmekin matkaa hiittisuoralle!



Jimppa oli mukavan helppo ratsastettava. Se hidasti äänellä, eikä lähtenyt omin luvin lujempaa. Laukkasin myös ensimmäistä kertaa lännensatulalla, ja se oli vaikeaa! Tuntui, että pompin monta metriä ilmaan joka askeleella ja jarrutin koko ajan istunnallani. En osannut olla siinä ollenkaan, vaan istuin liikettä vastaan ja nojasin taakse. :D En päässyt testaamaan, pysyisinkö länkkäsatulalla paremmin pukeissa, mutta ei se oikeastaan edes haitannut. ;)


Oli kuitenkin hauskaa mennä eri satulalla, ja tulemme varmasti kokeilemaan sitä uudelleenkin jossain vaiheessa! Jos ei muuta, niin ainakin kuvissa satula näyttää aina kivalta ;)

  

Linkki videoon

Perjantai 13 oli meille tuiki tavallinen perjantai. Minulla oli vapaapäivä, joten ajattelin tehdä yhden ehdotuksen erikoispostauslistasta. Tällä kertaa se oli päiväni kuvina! :)

Matkalla tallille puoli viiden aikaan.

Linkki videoon

Heippa!

Torstaina 5.9. oli Mervin valmennus. Aloitimme valmennuksen juoksutuksella, sillä halusin saada vähän neuvoja siihen, miten saisin Jimpan kuuntelemaan paremmin etenkin ravinostoissa. Mervi neuvoi ottamaan ravikäskyksi vain yhden merkin, eikä miljoonaa eri ääntä, kuten olen aiemmin tehnyt. :D Nyt pitää muistaa käyttää aina samaa ääntä, eikä vaihdella käskyä joka juoksutuskerralla...


Jätimme ratsastuksen tältä kerralta pois, koska Jimppa tahditti ravissa vasenta etustaan, ja menimme koko valmennuksen maasta käsin. Harjoittelimme ympyrätyöskentelyä, joka alkoi sujumaan aika hyvin loppua kohden! Aluksi Jimppa ei edes tajunnut pyyntöäni lähteä ympyrälle, se vaan seisoi paikallaan, vaikka kuinka yritti köydellä naputella liikkeelle... mutta sitten kun se sen tajusi, seuraava kerta menikin jo paremmin! :)

Ympyrätyöskentelyn harjoittelua

Jimpan valmennuksen jälkeen nousinkin Pastorin selkään, ja menin sillä heti perään toisen valmennuksen. Ruuna oli aluksi vähän häslä, kun kentällä oli niin paljon porukkaa yhtä aikaa ja vielä esteitäkin, mutta sitten se rauhoittui ja menikin oikein hyvin! Ravia sai aluksi vähän hakea, sillä Pastori ei olisi millään jaksanut juosta kovin pitkästi. :D Lopuksi se kuitenkin ravasi todella nätisti ympyrällä, otti rauhallisesti käyntiin ja pysähtyi herkästi. Hieno poika! :)



Eilen juoksutin Jimppaa irtona kentällä katsoakseni, onko se vielä epäpuhdas. Helpotuksekseni se ravasi taas puhtaasti, ja taipuikin nyt paremmin kuin eilen! Luulen torstain epäpuhtauden johtuneen keskiviikkoisesta laukkaamisesta, sillä menimme pitkästä aikaa pitemmän matkaa reipasta laukkaa.


Sitten ostoksiin! Olen juuri aloittanut uudessa työpaikassa, ja sen huomaa. :D Jo ennen ensimmäistä palkkaa laitoin Horzelle tilauksen, josta olin jo pitkän aikaa haaveillut. Tilasin uudet, nylonilla vahvistetut jalustinremmit (hyvästi itsestään pitemmäksi venyvät jalustimet! Toivottavasti :D), jalustinkumit ja D-rengasnivelen, joka oli näistä ostoksista se halutuin. :) Racesafen turvaliivin ostin yksityishenkilöltä, ja siitäkin olen hyvin iloinen! Vihdoin löytyi minulle sopivan kokoinen, hyvä palaturvaliivi edullisesti. Tätä oikein haluaa käyttää ratsastaessa, kun se ei tunnu niin tönköltä ja ahdistavalta kuin edellinen turvaliivini.

Nyt kun puhelimeni netti saatiin toimimaan, pystyn vihdoin tallentamaan lenkkimme Sports Trackeriin. Tässäpä nyt kaksi kuluneen viikon maastolenkkiä kaikkine tietoineen:

3.9. Löysimme uuden, täydellisen metsälenkin, josta löytyi niin pikkumäkiä, maastoesteitä, lampia kuin kinttupolkujakin. Se olisi jatkunut vielä vaikka mihin, mutta käymme tutkimassa lisää paremmalla ajalla :)

4.9. Lyhyt maastolenkki ja muutama kierros hiittisuoralla.