Kuvat © Toini

Käyntikuuri on sujunut tähän mennessä hyvin, ja Jimpan jalan turvotus on jo alkanut laskemaan. Aamuisin siihen on yhä noussut nestettä, mutta liikutuksen jälkeen jänteen tuntee taas selkeästi. Ontumista tai arkomista ei edelleenkään ole havaittavissa, ja Jimppa olisi enemmän kuin mielellään lisäämässä vauhtia lenkeillä, jotta pääsisi ötököitä karkuun eikä olisi niin tylsää!

Koska käyntilenkit selästä käsin alkoivat maistumaan Jimpan mielestä puulta, laitoimme sille kärryt perään. Kyllä sitten kelpasi kävellä vaikka kuinka pitkälle! Ötökätkään eivät häirinneet niin paljoa, kun pääsi vähän erilaiselle lenkille.


Kokeilin ensimmäistä kertaa hackamorea ajaessa sillä ajatuksella, ettei kukaan juhannuksen jälkeisenä päivänä olisi kuitenkaan liikkeellä. Väärässä olin. Miltei heti alkumatkasta takaa ravasi kaksi ravuria ohitsemme mutkassa, ja Jimppa olisi halunnut niin kovasti lähteä juoksulenkille mukaan. Se pysyi kuitenkin hyvin käsissä, vaikka vähän piti yrittää tikittää nopeampaa hevosten perään.

Toinen ihmetystä aiheuttava mörkö oli isoääninen moottoripyörä, jota piti kuunnella jo kaukaa ja vähän katsellakin. Kävimme Tölppälässä kääntymässä, eli reissusta tuli suunnilleen 8 kilometrin mittainen. Viime päivien lenkit ovatkin vaihdelleet 7-10 km välillä, mutta pelkkä käynti ei riitä pitämään Jimpan energiatasoa tasapainossa, vaan siitä huomaa jo, että virtaa on kertynyt. Ei ihme, sillä ruuna käyttää kyllä jokaisen hetken laitumella syöden tai auringossa paistatellen!



Lääkekuuria on jäljellä vielä pari päivää. Jimppa on ottanut nestemäisen lääkkeen helposti, vaikka nyt viime kerroilla se onkin yrittänyt pitää suun tiukasti kiinni, kun olen ruiskun kanssa sen luokse tullut. Nätisti se kuitenkin sen antaa laittaa, eikä yritä sylkeä sitä pois. Samoin jalan kylmäys on sujunut ongelmitta, eikä pesupaikalla seisoskelu ole vielä alkanut tympäisemään. Olen vedellä kylmäämisen lisäksi käyttänyt jääpalapusseja pintelin kanssa aamuin illoin kipeään jalkaan, jotta kylmäys kestäisi pidempään. Jään sulaessa pinteli myös antaa jalalle lämpöhoitoa, joten Jimppa saa kaksitehoisen vaikutuksen yhdellä kertaa!

^ ^

Ensimmäisiä kertoja tänä kesänä oli niin lämmin, että t-paidallakin meinasi tulla kuuma. Jimppakin oli enemmän kuin tyytyväinen, kun tulin sitä laitumelta illalla hakemaan - olisi taas aika kaivaa ötökkähuppu varaston perältä käyttöön.

Uskaltauduin lenkillä ottamaan pari askelta hölkkää nähdäkseni, millaista liikettä Jimppa tarjoaisi. Ravi näytti kärryiltä käsin normaalilta eikä jäykältä kuten aiemmin. Tiedä sitten, miltä se olisi tuntunut selkään. Vielä vähään aikaan emme kuitenkaan kunnolla ravaile, vaikka jalka onkin alkanut parantumaan hyvin ainakin päälle päin. Hiljaa hyvä tulee!