Muistinpas vihdoin sen hieronnan! Minun pitikin kirjoittaa siitä jo aikoja sitten, mutta se pääsi unohtumaan. Joten kirjoitanpa nyt!

Hieroja kävi ensiksi Jimpan läpi päästä takajalkoihin. Kerroin epäsopivasta satulasta ja siitä aiheutuneista jumeista takaosassa. Hieroja totesi, että Jimppa tosiaan on aivan jumissa selästään. Hän laittoi jotkin (luultavasti) sähköimpulsseilla toimivat laput Jimpan selkään ja sääti virran sopivaksi. Sen tarkoituksena oli rentouttaa ja vetristää lihaksia. Jimppa oli vähän ihmeissään, kun sen selkälihakset liikkuivat itsestään, mutta kun edessä oli kasa heinää, ruuna ei jaksanut välittää mistään.

Hieroja aloitti hieronnan kaulasta ja eteni siitä aina takapäähän asti. Jimppa piti hirveästi takaosan hieronnasta ja innostui hoitamaan minua, joka olin lähimpänä hevosen päätä. Sain mukavan pää- ja käsihieronnan Jimpalta :D. Useinkaan Jimppa ei ryhdy hoitamaan muita ja jos hoitaakin, niin aika lepsusti huulillansa hiplailee. Se odottaa muiden rapsuttelevan innokkaasti sitä, mutta ei itse sitten viitsi kovinkaan energisesti hoivata vuorostaan.. :D

Jimppa sai taas kehuja käyttäytymisestään ja huomioita ilmeilystään, kun heinä loppui kesken kaiken. Silloin Jimppa rupesi vääntelemään kaulaansa ja lonksuttamaan leukojaan kärsmättömänä. Hieroja totesi myös, että Jimpalla on ikäisekseen hyvät, kuivat jalat ja hyvä, tiheä kavioaines. Hän neuvoi minua venyttelemään Jimpan takajalat ja näytti sitten kaksi eri kohtaa, joista painamalla pystyy jumppaamaan selkälihaksia. Nyt kun vielä itse löytäisi ne aina :D!

Hieronnan lopuksi Jimpalle loimi päälle. Seuraavana päivänä kävimme pienellä ratsastuslenkillä, ja Jimppa tuntui oikein rennolta. Noin viikon kuluttua hieronnasta näkisi sen vaikutukset. Jimpan selkä ei enää tunnu jäykältä ja jumiutuneelta, kuten aikaisemmin. Lihakset ovat pehmeät ja kimmoisat. Olen aina ratsastuksen jälkeen venytellyt etu- ja takalajat sekä tehnyt porkkanavenytyksiä, välillä myös vetänyt hännästä. Toivon mukaan hevonen pysyisi nyt vetreänä ja kivuttomana! Luultavasti tulen kuitenkin pyytämään hierojan aina säännöllisin väliajoin hieromaan Jimpan, jotta mitään pahoja jumeja ei pääsisi syntymään. :)


Tänään kävimme pienen lenkin hiekkatiellä. Ajatuksena oli testata laukannostoja, koska menemmekin jo huomenna sille estetunnille, josta kerroin aikaisemmin! Tunnin pitäjä kysyi, sopisiko huominen, sillä silloin paikalla olisi eräs toinenkin ratsukko. Vähän jänskättää, mitä Jimppa siihen sanoo, koska emme ole ennen ratsastaneet maneesissa jonkun toisen hevosen läsnäollessa :D. Toivottavasti se jaksaa keskittyä sen verran, että edes minä oppisin jotakin tästä hyppytouhusta, sillä olen ihan aloittelija esteiden suhteen. Jimppa kuitenkin näyttää tykkäävän kaikista puomiharjoituksista, mitä olemme sen kanssa tehneet, joten se varmasti tykkää myös esteistä. Kunhan aloitetaan matalista pikkuesteistä, niin ratsastajakin uskaltaa olla kyydissä :D. Mutta siis, ratsastus sujui ihan mukavasti. Jimppa oli vähän laiskalla tuulella aluksi, eikä meinannut lähteä edes ravaamaan. Otin ensimmäisen noston kotiin päin, koska menosuuntaan se olisi ollut varmaan mahdotonta... Nätisti pukillahan se nousi, mutta tällä kertaa pukki ei ollut niin iso kuin yleensä. Sen jälkeen nostin muutamia kertoja vielä menosuuntaankin, eikä Jimppa enää pukittanut! Nostin laukan, laukkasin muutaman askeleen ja otin alas, sitten nostin laukan uudestaan. Jimppa ei ihan ymmärtänyt, mitä järkeä oli ottaa laukka alas, joten se yritti tarjota ravilaukkaa aina laukannostojen väliin. Kotiinpäin käännyttäessä annoin pitkät ohjat ja kävelimme sitten takaisin tallille. En viitsinyt laukata kotiinpäin kuin kaksi kertaa, sillä toisella kerralla hevonen rupesi viemään jo sen verran, että en uskaltanut ottaa kotilaukkoja sen enempää. Oppii pian taas aina laukkaamaan kotiin!

Nyt taidan siirtyä makuuhuoneen puolelle ja mennä nukkumaan, että jaksan sitten herätä huomennakin ihmisten aikaan! Pidetään peukut pystyssä, että huominen tunti menee hyvin ja mukaan tarttuisi tiedonmurusia sekä uusia oivalluksia! :)