maanantai 29. helmikuuta 2016

Hankitreeniä, hankitreeniä


Talvi on parasta aikaa treenata, kunhan maassa on tarpeeksi lunta. Nyt sitä on, sillä viime päivinä meille on pyryttänyt hurja määrä lunta lisää - vihdoin! Ehdin jo harmitella, miten tämä talvi meni aivan ohi hanki- ja maastotreenien osalta, kun lumet sulivat heti saman tien pois. Siksipä treenasimmekin "hiihtolomani" aikana lähes kokonaan maastossa.

Pääsimme vihdoin aloittamaan hankitreenitkin tälle talvelle ja kaikkien iloksi pohjat olivat maastossakin niin hyvät, että pystyimme käymään pidemmilläkin reiteillä ja ottamaan enemmän laukkaa mukaan lenkeille.

Ensimmäisestä maastosta kehkeytyi oikein onnistunut matkatreeni, vaikka tarkoituksena olikin vain käydä lyhyt lenkki kaikessa rauhassa. Jimppa tuntui kuitenkin niin hyvältä ja innokkaalta, että jatkoimme matkaa aina tien loppuun asti. Ruuna ei ole koskaan ollut kovin innokas laukkaamaan pois päin kotoa, paitsi ihan uusilla reiteillä, mutta tällä kertaa se olisi mielellään mennyt laukalla aina kuin vain mahdollista. Ja kuinka hyvän tuntoista laukkakin oli! Se oli helposti säädeltävissä eikä aiheuttanut minkäänlaisia ärsytysilmeitä missään vaiheessa. Asiaan oli varmaan osuutta myös sillä, että Jimppa oli innoissaan päästessään pitkästä aikaa oikeasti maastoilemaan, mutta uskon Antepsinin ja parannetun ruokinnan auttaneen eniten. Tästä lenkistä jäi sellainen huippufiilis, että en ole pitkään aikaan ollut yhtä innoissani! (Matka 14 km, nopeus 8,5 km/h)

Kuvat ja video sunnuntain hankikahlailusta

Toinenkin maasto oli melko mukava, vaikka silloin liikennettä oli enemmän ja Jimppa keräsi toiseen etuseensa tilsoja koko ajan. Jouduin siis harjoittelemaan selkäännousua maastossa useampaan otteeseen, mutta onneksi Jimpan kanssa siinä ei ole mitään ongelmaa, kunhan saan nostettua jalkani jalustimeen asti. :D Jimppa ottaa kaikki vähänkään mäkeä muistuttavat kohdat maastossa tosissaan, ja mäkireitillä käydessämme sen kanssa sai olla tarkkana, jos halusi mennä mäet käynnissä tai ravissa. Muutoin Jimppa käytti tilaisuuden hyväkseen ja pinkoi laukassa mäen päälle niin lujaa kuin pääsi. Ylhäällä se sitten hidasti käyntiin, ja matka jatkui taas rauhallisesti. (Matka 12 km, nopeus 8.4 km/h)

Viimeinen maasto oli lyhyempi, mutta siitä huolimatta varmaan rankin näistä kolmesta. Kiersimme metsäreitin kautta, ja kuten arvata saattoi, siitä ei ollut kukaan tai mikään kulkenut lumipyryn jälkeen. Jimpan vauhtia ei hanki haitannut, vaan se ravasi ongelmitta metsäpolkua pitkin. Laukka tuntui taas hyvältä, eikä Jimpan tarvinnut edes mennä täysiä, vaan se malttoi laukata hitaammastikin - ainakin vähän aikaa. (Matka 9 km, nopeus 10.5 km/h)


Kävimme me oikeastikin hankitreenaamassa, vaikka maastossakin sitä sai tehdä ihan yllin kyllin. Jimppa ei yleensä halua astua pois tieltä hankeen, mutta yhdelle pellolle se yrittää mennä joskus oma-aloitteisestikin. Niinpä kävimme kahlaamassa kahteen otteeseen kyseisellä pellolla. Ensimmäisellä kerralla pyrytti niin kovasti, ettei eteensä nähnyt, ja sunnuntain kahluuksissa aikaa oli hyvin rajallisesti, joten molemmat kerrat jäivät vain lyhyiksi piipahduksiksi hangessa. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä nämä olivat talven ensimmäiset hankitreenit, eikä heti alkuun sovi rasittaa hevosta liikaa. Sunnuntaina Jimpastakin jo huomasi, että nyt on tullut liikuttua rankemmin, eikä se innostunut laukassakaan enää kiihdyttelemään kuten ensimmäisellä kerralla. Ei millään malttaisi olla hyödyntämättä näitä kauan odotettuja treeniolosuhteita, mutta kuten sanotaan - ei makeaa mahan täydeltä. :)


2 kommenttia:

  1. Kiva postausja Hienoja kuvia. Tossa videossa jäi häiritsee sen sumeus, oliko vahingossa vai tarkoitettu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Videon kuvasi ensikertalainen, eikä osannut vielä käyttää tarkennusta, eli ihan tahattomasti jäi sumeaksi. :)

      Poista