Kun hevonen lähtee viemään ja onnistumisen hetkiä

by - 9.9.12

Alarivin kuvat päättivät sitten vaihtaa paikkaa >:o Kuvat videolta

Heippa!
Huomenna on englannin yo-kuuntelu ja tiistaina vuorostaan ruotsin... D: Mutta näin sitä ollaan silti tekemässä postausta blogiin! :D

Otsikkoon viitaten perjantaina kävimme pitkästä aikaa maastossa ihan kahdestaan Jimpan kanssa. Onni onnettomuudessa, että äiti päätti kuitenkin lähteä myöhemmin kävelemään peräämme...
Huomasin nimittäin siinä kävelessämme, että takaa tulee ravihevonen melkoista vauhtia, joten menimme suosiolla sivutielle odottamaan, että se menee ohi. Jatkoimme sitten matkaa taas eteenpäin, mutta kuinka ollakaan, se sama hevonen tuli melkein heti takaisin! Vauhti oli vielä lujempi kuin äskettäin, ja hevonen seilasi tiellä sen verran leveästi, että käänsin Jimpan takaisin päin, jotta voisimme palata sille sivutielle odottamaan.
No, vauhkoontuneen oloinen hevonen rämisevine kärryineen antoi Jimpalle sellaisen kimmokkeen lähteä nelistämään karkuun, etten ole koskaan ennen tuntenut antavani pidätteitä niin kuuroille korville... Eikä takaa tulevaa hevosta tietenkään voinut hiljentää. Ehdin jo miettiä, että mitä jos hyppäisin alas, mutta enpä kuitenkaan toteuttanut ajatusta :D! Sain Jimpan lopulta hidastamaan ja käännettyä osittain yhdelle sivutielle, vaikka poni meinasikin stepata itsensä ojaan. Sen jälkeen sukelsimme metsään rauhoittumaan tuon tapahtuman jälkeen. Onneksi äiti ilmestyi sitten kävelemään vierelle, ettei Jimppa saanut uudestaan ideaa lähteä juoksemaan. Äitikin oli joutunut menemään sivummalle, kun se hevonen näytti juoksevan miten sattuu... Onneksi mitään ei käynyt!

Lauantaina menimme maneesiin kaverin kanssa ajatuksena hypätä. Aluksi menimme vain uraa pitkin lämmitellen, koska maneesissa oli samaan aikaan toinenkin ratsukko ja yksi hevonen juoksutettavana. Hyppäsimme kahden esteen suhteutettua 19 metrin välillä. Menin Jimpan kanssa ravissa ja pari kertaa yritettiin mennä laukassakin, mutta Jimppa tiputti sen ekan esteen jälkeen takaisin raville. Ruuna ei myöskään tykännyt toisen esteen kokonaan sinisestä puomista, vaan sitä ennen piti aina hidastaa ja hypätä paikoiltaan... Korkeimmillaan esteet olivat 65 cm ja se oli minulle ihan riittävä! :D







Tänään olimme taas maneesissa, ei kuitenkaan hypätty. Otin Jimpalta alaturparemmin pois sen mustista "koulu"suitsista ja huomasin, ettei sitä kyllä edes tarvitse. Jimppa ei aukonut suutaan ollenkaan. Tänään se laukkasi todella kivasti, etenkin kun pisti vähän vauhtia lisää! Suorallakin uralla pysyi laukka yllä riittävässä vauhdissa ja ympyrätkin sujuivat hienosti. Muutenkin Jimppa oli tosi mukavalla tuulella ja innokas tekemään hommia :) Kaveriheppa varmaan tekee kaikesta mukavampaa sen mielestä.

Ostin myös tänään Jimpalle uuden satulahuovan, oikein miehekkään sinisen. Maksoi 15,90 € eli ei ollut mitenkään pahan hintainen!


Viime viikon kuva

Lue myös nämä!

0 kommenttia