sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Kulttuurishokki



Heippa!
Eilen kävin nopeasti ratsastamassa Jimpan ennen ratsastustuntia. Sen toisen etukavion tilsakumi on alkanut repsottamaan ja reunan alle jäi ikävästi lunta kiinni, joten menimme pääasiassa käyntiä (etenkin sen jälkeen, kun ravissa poni liukastui pari kertaa). Jimpalla oli yhä paljon energiaa, ja ajattelin kysäistä josko joku haluaisi käydä ajamassa sillä joku päivä. Pelloillekaan ei oikein voi nyt mennä päästelemään, kun hanki on pinnalta jäässä.

Ratsastuksen jälkeen poni pääsi karsinaan syömään, ja minä lähdin maneesille odottamaan seuraavaa ratsastettavaa. Kyseessä oli yli 180-senttinen 7-vuotias tamma Iina, joka erosi Jimpasta kaikin tavoin - etenkin koulutustasoltaan.

Alku ei ollut kamalan lupaava, ja huomasin olevani melkoisen sählä ja epätarkka ratsastaja. Siinä missä Jimppa kääntyy ja pysähtyy pelkästä ajatuksesta, Iinaa piti oikeasti jopa ratsastaa! :D Se ei kyllä antanut yhtään mitään ilmaiseksi ja hommassa piti olla mukana täysillä, tai huomasi pian matelevansa uraa pitkin.

Alkuverryttelyjen jälkeen aloitimme ravityöskentelyn. Päätyihin tuli ympyrät ja pitkille sivuille lisättyä ravia. Tehtävä sujui aika vaihtelevasti minun osaltani, loppupuolella alkoi lisäyskin sujumaan vähän paremmin kuin aluksi. Laukassa teimme yhä päätyyn ympyrän ja jatkoimme siitä lävistäjälle. Tämä onnistui varmaan vielä edellistäkin huonommin, kun ratsastaja yritti vain saada liikkeestä kiinni. :D

Minulla on ollut varmaan aina ongelmana oikean (ja myös pitemmän) jalan polvi, joka ei millään pysy irti satulasta. Vasen jalka pysyy yleensä paremmin auki ja on muutenkin paremmin hallittavissa. Polvien takia jouduin sitten nostamaan jalustimet kaulalle, jotta ne pysyisivät auki. Iinan ravi oli ihanaa vaihtelua Jimpan pomputtavaan raviin verrattuna, mutta laukka oli taas ihan päinvastainen! Jimpan lähes liitovaiheeton laukka on niin pehmeä ja helppo istua, että selkään voisi heittää vauvankin, kun taas tamman... siitä löytyi kunnon liitovaihe. :D

En ole mitenkään usein ratsastanut ilman jalustimia laukassa, kerran kaksi Jimpalla liinassa ja siinä se. Eli odotin kauhulla, miten oikein pysyn kyydissä, mutta se olikin sitten ihan helppoa. Oikeastaan paljon helpompaa kuin jalustimilla... Apujen piti olla tosi tarkat, eikä Iina yrittänytkään ymmärtää mitä siltä pyydettiin, jos ei tehnyt sitä kunnolla. :D Kun sain jalustimet takaisin jalkaan, alkoi homma luistaa vähän paremmin. Hevonenkin pääsi rentoutumaan, kun polveni pysyi irti.


(Katsokaa HD:nä!)


Sitten takaisin Jimppaan. Se on ollut ihan hermoille käyvän energinen koko viikon! Ensi viikolle suunnittelin maneesin varausta ja siellä puomityöskentelyä, jotta poni viitsisi keskittyä muuhunkin kuin mahdollisimman kovaan vauhtiin. Ratsastajalla on välillä ollut hermot kireällä, kun jokaisen ravi- tai laukkapätkän jälkeen ruuna on ollut niin täpinöissään, ettei ole osannut pitää jalkojaankaan järjestyksessä. Tänään menimme hiittisuoralla melkein kaksi tuntia (sen jälkeen kun yritin mennä raviradalla, mutta siitä ei oikein tullut mitään). Ensiksi viitisen kierrosta todella reipasta ravia, sitten kierros ja vähän päälle käyntiä, kierros-kaksi ravia ja pari kierrosta laukkaa. Jimppa oli liikutuksen jälkeen aivan hikinen, mutta silti se olisi vielä jaksanut juosta ja olla täpinöissään... :D Se on sellainen ikiliikkuja!

2 kommenttia:

  1. kuka toi toinen hevonen tai oikeestaan poni on??? mikä sen nimi siis on?? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tuota suomenhevosta meinaat, niin en valitettavasti tiedä sen nimeä :/

      Poista