Nelistelyä: 2020

Hevosen ruokintasuunnitelma on aiemmin ollut minulle asia, joka jätetään ammattilaisen tehtäväksi. Tai itse asiassa se on ollut asia, jota en ole aiemmin juuri edes miettinyt sen enempää. Tänä vuonna päädyin kuitenkin tekemään laskelmat itse. Viime viikot olen tuijottanut silmät ristissä Exceliä yrittäen löytää parhaimman yhdistelmän rehuja tämänhetkisen heinän rinnalle. Olen käynyt läpi monenlaisia eri vaihtoehtoja, tutustunut täysin uusiin rehumerkkeihin ja ihmetellyt joidenkin rehujen hyvinkin harhaanjohtavia markkinointitekstejä. Kaiken tämän jälkeen lopputulos oli se, ettei juuri mitään tarvinnut muuttaa. Jimpan aiempi ruokinta sopii heinän kanssa pienellä säädöllä oikein hyvin, mikä oli tietenkin positiivinen yllätys. Aina parempi, jos ei tarvitse vaihtaa käyttämiään rehuja toisiin! Kaiken lisäksi Jimpan ruokinta pysyy myös edullisena, sillä sen suuhun uppoaa kotimaisia, hinnaltaan huokeita merkkejä. Vaikka ruokintasuunnitelmasta ei tullutkaan mitään järisyttävää uutta kerrottavaa, ajattelin jakaa kokemukseni ruokintalaskelman teosta.

Ensinnäkin, jos haluaa ylipäänsä suunnitella ruokintaa, tulee heinästä olla analyysi. Pelkkä heinäanalyysi ei riitä kunnollisen ruokintasuunnitelman tekemiseen, vaan mukaan kannattaa ottaa vähintäänkin suppea kivennäisanalyysi, josta selviää peruskivennäisten määrät. Paras vaihtoehto on tietenkin ottaa mahdollisimman laaja analyysi. Meillä oli käytössä heinästä laaja kivennäisanalyysi. Myös suppealla heinäanalyysilla voi hieman suunnitella ruokintaa energiamäärän, sokerin ja valkuaisen tasolla, mutta sen syvemmälle sillä ei pääse. Heinäanalyysin lisäksi laskelmaa varten tarvitsee muiden syötettävien rehujen ravintoaineet. Nämä oli välillä yllättävän hankalia löytää, eikä aina ollut olemassa kuin suppea, keskeisimpien ravintoaineiden lista.

Kun kaikki tarvittavat tiedot ovat käsillä, voi laskemisen aloittaa. Itse käytin ilmaista Excel-pohjaa, jonka tallinomistaja oli löytänyt netistä. Tähän hommaan löytyy monia vaihtoehtoja, ja pientä maksua vastaan pääsee varmasti helpommalla kuin näpräämällä itse kaiken taulukkoon. Mutta jos on edes vähän ylimääräistä aikaa, onnistuu ruokintalaskelmien laskeminen ilmaispohjallakin helposti. Siihen vain täyttää syöttömäärät ja kaikenlaiset saatavilla olevat arvot ja yrittää osua suosituksiin oman hevosen yksilölliset tarpeet huomioiden.

Omasta mielestäni kivennäisaineiden tasapaino oli kaikista hankalin osa laskelman tekoa. Varsinkin rauta oli ongelmallinen, sillä jo heinästä sitä tuli päivittäisen suositusmäärän verran, ja jostain syystä sitä oli lisätty ihan kaikkeen muuhunkin. Kokeilin joitakin raudattomia kivennäismerkkejäkin yhteen heinän ja meillä tällä hetkellä käytössä olevan rehun kanssa, mutta nekään eivät loppujen lopuksi toimineet. Lopulta päädyin säätämään määrien kanssa niin, että meillä jo käytössä ollut kivennäinen sopi suhteellisen hyvin yhteen kaiken kanssa. Rauta jäi silti suositusmäärän yläpuolelle, mutta ei kuitenkaan niin pahasti kuin muiden merkkien kanssa. Lopulta minulla oli edessäni laskelma, jossa kaikki näytti toimivalta. Ainoastaan sulava raakavalkuainen jäi hieman matalaksi, mitä ajattelin korjata ottamalla pellavan takaisin mukaan ruokintaan. Lisäksi talvikaudella lienee tarpeen antaa vitamiinilisä ainakin A- ja D-vitamiinien puolesta.

Aiempina vuosina olen suunnitellut ruokinnan lähinnä niin, että jos hevonen näyttää hyvältä ja tuntuu terveeltä, silloin ruokinta on OK. Nytkin, vaikka ruokintalaskelman teinkin, toimii Jimpan ulkoinen habitus silti tärkeimpänä mittarina itselleni. Ruokintasuunnitelmassa on loppujen lopuksi vaikea arvioida todellista ravintoaineiden määrää, sillä Jimppa on vapaalla heinällä ja täten saattaa syödä enemmän tai vähemmän kuin suunnitelmassa arvioin. Lisäksi se saattaa nakertaa puita ja oksia tai syödä muita kasveja tarhassa. En myöskään voi olla täysin varma, että kaikki ravintoaineet ruokinnasta imeytyvät ja tulevat hyödynnetyiksi. Olen kuitenkin tyytyväinen, että ylipäätään osasin tehdä laskelman itse hyvin vähäisillä Excel-taidoillani, ja että pystyn jatkossakin käyttämään kotimaisten rehuvalmistajien tuotteita.

Ratsastajille suositellaan usein oheisliikunnaksi pilatesta sen keskivartalon syviä lihaksia ja fysiologisesti oikeaoppista liikkumista vahvistavan luonteen takia. Lisäksi pilates syventää hengitystä, mikä on erityisesti jännittyville ratsastajille tärkeä taito. Pikkuhiljaa pilates on rantautunut myös ratsukon toisen osapuolen harjoittelumuodoksi, vaikka hevospilates onkin yhä melko tuntematon käsite.

Monet ovat kuitenkin tehneet hevospilatesta jo vuosia tietämättä siitä. Porkkanavenytykset ovat nimittäin hevospilatekselle tyypillisiä liikkeitä, ja varmaan lähes jokainen hevosharrastaja on joskus venytellyt hevostaan porkkanan avulla. Hevospilateksessa sitä, kuinka pitkälle hevonen venyy, tärkeämpää on kuitenkin oikeaoppinen liikerata ja oikeiden lihasten aktivointi. Perinteisissä porkkanavenytyksissä liikkeen laatuun ei välttämättä panosteta yhtä paljon, mikä erottaakin pilatesvenytyksen porkkanavenytyksestä.

Hevospilateksesta ei ole vielä kovinkaan paljoa kirjallisuutta ainakaan suomeksi. Yksi hyvä pilateksen perusteita opettava teos on Gillian Higginsin Kuinka hevonen toimii - Visuaalinen opas hevosen anatomiaan. Sitä olen itse käyttänyt pilatesliikkeitä harjoitellessani ja siihen tämäkin postaus pääasiassa perustuu. Tuo kirja löytyy luultavasti useimmista kirjastoista, joten siihen voi tutustua ihan ilmaiseksi! Higginsin kirjallisuutta on käytetty lähteenä myös tieteellisissä tutkimuksissa, joten uskallan sanoa, että siihen voi luottaa.

Miksi sitten tehdä pilatesharjoituksia hevosella? Tutkimuksissa on havaittu, että dynaamiset mobilisaatioharjoitteet, jollaisia pilatesliikkeetkin ovat, vähentävät epäsymmetriaa, parantavat ryhtiä ja tasapainoa ja vahvistavat erityisesti syviä lihaksia. Erityisesti nuoria hevosia, joilla ei vielä ole lihaksia kantaa ihmistä selässään, pilates auttaa kehittämään oikeita lihaksia tulevaa ratsunuraa varten. Pilates on myös kuntoutettaville hevosille oiva harjoitusmuoto palauttamaan menetettyjä lihaksia ja notkeutta. Eivätkä nämä harjoitteet ole turhia aktiivisessa käytössä oleville hevosillekaan, sillä vahvat lihakset ja notkea kroppa parantavat myös suorituskykyä ja ehkäisevät vammojen syntymistä.

Miten pilatesliikkeet tehdään? Pilateksessa maltti on valttia. Liikkeitä ei kannata tehdä liian nopeasti, vaan syventää venytystä pikkuhiljaa niin kestoltaan kuin syvyydeltään. Hevosten kanssa pilatesliikkeet kannattaakin aloittaa hyvin pienestä, jotta hevonen oppii oikean liikeradan eikä yritä vain napata herkkua mahdollisimman helpolla tavalla. Yllä olevassa kuvassa venytys ei ole suunnattuna täysin oikein, vaan vihreä nuoli näyttää, minne oikeanlainen venytys pitäisi suunnata, jotta se aktivoisi oikeita lihaksia. Tämäkin venytys toimii, mutta paremman hyödyn siitä saisi irti, kun liikkeen suuntaisi enemmän takakavioon päin.

Erilaisten venytysliikkeiden lisäksi pilatekseen kuuluu muun muassa peruutukset, takaosan väistöt ja puomin ylitys. Näissäkin liikkeen laatu on tärkeää, eli esimerkiksi peruuttaessa hevosen tulisi liikkua pää alhaalla selkäänsä käyttäen. Puomin yli kävellessä oikean liikkumistavan harjoittelun voi aloittaa niin, että pyytää hevosta siirtämään yhden jalan kerrallaan puomin yli. Näin hevonen joutuu keskittymään kehonsa liikuttamiseen.

Pilatesta suositellaan tehtäväksi säännöllisesti 3-5 kertaa viikossa. Yhtä liikettä suositellaan tehtäväksi pari kolme toistoa per harjoituskerta, 5-10 sekunnin ajan kerrallaan. Pilatestreeni ei siis vie paljoa aikaa, vaan sen voi hyvin tehdä muun liikutuksen lisäksi. Koska pilateksella on positiivisia vaikutuksia hevosen ryhtiin ja oman kehon kantamiseen, voikin olla hyvä idea tehdä muutama harjoitus ennen ratsastusta aktivoimaan oikeita lihaksia.

Taivutus ryntäisiin on Jimpalle vielä hankala. Se lähtee herkästi viemään päätään alas vinossa, kuten kuvassa.

Aiotteko kokeilla pilatesta tai onko se jo osa teidän rutiinia? Kirjoitettuani tämän postauksen aion itse alkaa tekemään harjoituksia Jimpan kanssa entistä säännöllisemmin ja ottaa mukaan lisää erilaisia liikkeitä. Jimppa ei varmastikaan pane asiaa pahakseen, sillä se tykkää tehdä pilatesliikkeitä (asiaa auttaa varmasti palkinnoksi saatavat herkut...) 😇

Lähteet ja lisälukemista:

Higgins, G. & Martin, S. (2009). Kuinka hevonen toimii. Visuaalinen opas hevosen anatomiaan. (Engl. How Your Horse Moves).
King, M. (2009). Pilates For Horses?. Saatavilla osoitteesta https://thehorse.com/121659/pilates-for-horses/
Oliveira, K., Soutello, R., Fonseca, R., Costa, C., Meirelles, P., Fachiolli, D. & Clayton, Hilary (2015). Gymnastic Training and Dynamic Mobilization Exercises Improve Stride Quality and Increase Epaxial Muscle Size in Therapy Horses. Journal of Equine Veterinary Science. 35, 1-5. 10.1016/j.jevs.2015.08.006.
Stubbs, N.C., Kaiser, L.J., Hauptman, J. & Clayton, H.M. (2011), Dynamic mobilisation exercises increase cross sectional area of musculus multifidus. Equine Veterinary Journal, 43, 522-529. doi:10.1111/j.2042-3306.2010.00322.x

Kirjoista voi oppia paljon. Vaikka teorian tunteminen ei tarkoitakaan sitä, että osaisi käytännössä toimia oikein, kirjoja lukemalla pystyy laajentamaan omaa näkemystään ja myös oppimaan uusia taitoja. Tärkeintä on, että lukiessa pyrkii oikeasti ymmärtämään lukemansa ja siirtämään tiedot myös käytäntöön. Vuosien varrella olen lukenut monenmoisia kirjoja kevyistä romaaneista kaikenkattaviin tiedeopuksiin. Pienestä pitäen olen ahminut erilaisia hevostietokirjoja (muistaako joku vielä Polluxin ja siitä tulleet hevosrotu- ja vinkkikirjat?), ja nyt aikuisiälläkin olen etsinyt käsiini mielenkiintoisia teoksia. Niinpä ajattelin, että jaan täällä blogissa listan kirjoista, joista uskon olevan hyötyä muillekin!

Tässä on siis (ei todellakaan tyhjentävä) lista pääasiassa hevosaiheisista kirjoista, jotka lukemalla voi oppia uutta tai ainakin kerrata vanhaa. Kommenttiosiossa saa antaa lisää kirjasuosituksia, varsinkin jos oma suosikkisi uupuu tältä listalta! Kirjat ovat listattu nimen perusteella aakkosjärjestykseen.

Hevosen ABC Atlas & Biomekaniikka (Pauli Grönberg, 2011 & 2014)

Näihin opuksiin en ole vielä päässyt tutustumaan, mutta eiköhän seuraavalla kirjastovisiitillä vähintään toinen lähde mukaan! Olen kuitenkin kuullut näistä niin paljon hyvää, että uskallan suositella niiden vilkaisemista muillekin. Hevosen ABC Atlas on hevosen anatomian käsikirja, kun taas Biomekaniikka keskittyy kokonaisvaltaiseen hoitoon ja kuntoutukseen.

Hevosen kanssa (Tuire Kaimio 2004)

Kolmiosainen kirjasarja, joka olisi hyvä löytyä jokaisen hevosihmisen kirjahyllystä! Ensimmäinen Hevosen kanssa kattaa kaikki kolme osaa ja sitä pidetäänkin hevosharrastajan perusopuksena. Osat voi ostaa myös erikseen, sillä hevosen käyttäytyminen (2012), peruskoulutus ja jatkokoulutus (2013) löytyvät myös omina teoksinaan. Näihin kirjoihin on hyvä palata aina silloin tällöin ja etenkin ongelmien edessä.

Hevoshavaintoja (Menke Steenbergen, Jan Hulsen, 2012)

Selkeä kirja kaikille hevosten kanssa toimiville. Opettaa havainnoimaan hevosia ja niiden käytöstä, pohtimaan syitä ja miettimään tarvittavia toimenpiteitä. Paljon perusasiaa, jotka varmasti monelle ovat jo tuttuja juttuja, mutta kuitenkin ihan hyviä huomioita. Välillä vastaan tulee kohtia, joissa tieto on vanhentunutta tai ainakin liian yksinkertaistettua. Hyvä peruskirja, mutta kannattaa kuitenkin ottaa tietoa vastaan varauksella (kuten aina!).

Kuinka hevonen toimii - Visuaalinen opas hevosen anatomiaan (Gillian Higgins, Stephanie Martin, 2012)

Helppolukuinen ja havainnollistava kirja hevosen biomekaniikasta. Tämä on loistava aloitusopas myös hevospilateksen maailmaan! Tämän kirjan avulla olen lähtenyt Jimpan kanssa harjoittelemaan oikeaoppisia pilatesliikkeitä.

Pilatesliikkeen anatomiaa (Kuinka hevonen toimii, s. 126)

Kun norsut itkevät (Jeffrey Moussaieff Masson, 1995)

Tämä ei ole yksinomaan hevostietokirja, vaan sisältää kaikenlaisia eläimiä ja niiden tunne-elämän havaintoja. Mielenkiintoinen kirja, joka antaa vähän erilaista näkökulmaa eläinten kanssa toimimiseen.

Language Signs and Calming Signals of Horses (Rachaël Draaisma, 2017)

Tähän kirjaan tai ainakin kirjailijan nimeen on voinut törmätä monen hevosihmisen ja kouluttajan kautta. Draaisma kävi Suomessakin pitämässä luentoa hevosten rauhoittelevista eleistä, josta voi lukea esimerkiksi Heportterista. Itse en ole päässyt käsiksi tähän kirjaan, mutta olen lukenut sen sisällöstä sekä luennon annista ja uskon, että tässä on myös yksi teos, johon jokaisen hevosihmisen kannattaa tutustua.

Millaista on olla eläin (Helena Telkänranta, 2015)

Tämäkin kirja kattaa monenlaisia eläimiä, mutta on silti mielenkiintoista luettavaa hevosihmisillekin. Kuten edeltäväkin teos, Millaista on olla eläin tarjoaa erilaista näkökulmaa eläinten maailmaan. Samalta kirjailijalta on myös toinen samaan aihepiiriin sopiva teos, Ihminen ja eläin (2016). Tämäkin oli ihan mielenkiintoinen, mutta itse pidin tästä ensin esittelemästäni kirjasta enemmän.

Pennejä taivaasta ja muita istuntaharjoituksia (Eerika Häkkinen, Johanna Viitanen, 2010)

Jos ei ole mahdollisuutta istuntatunteihin, tässä on hyvä vaihtoehto niille! Harjoituksiin ei tarvitse hevosta, vaikka tietenkin aina parempi, jos edes joskus pääsee harjoittelemaan myös satulassa. Kirja on kevyttä, hauskaa luettavaa, vaikka istunta-asiat eivät välttämättä aina olekaan niin kevyitä ja hauskoja!

Pihatto - jos hevonen saisi valita (Johanna Viitanen, 2013)

Olit sitten pihatto- tai karsinatalli-intoilija, tässä kirjassa on luettavaa kummallekin osapuolelle. Kirja pohjaa sisältönsä tutkimustietoon ja vastaa kaikkiin yleisiin ja ehkä ei-niin-yleisiinkin kysymyksiin ja oletuksiin pihatosta.

Toimiva hevonen (Minna Tallberg, 2020)

Viimeisimpänä, muttei todellakaan vähäisimpänä: uutuuskirja, joka uutuudestaan huolimatta on jo löytänyt paikkansa monen hevosihmisen kodista, kuten allekirjoittaneenkin. Tämä kirja on lyhyt mutta kattava, ja suosittelen sitä jokaiselle hevosten kanssa toimivalle! Tämäkin on kirja, johon on hyvä palata tarpeen tullessa ja miksei ilman tarvettakin.

Siinäpä ne, 10 hevostietokirjaa (tai oikeastaan eläinkirjaa), joita kannattaa ainakin vilkaista! Yhtä lukuun ottamatta kirjat ovat suomenkielisiä, mutta jos kielitaitoa riittää, kannattaa etsiskellä lisää luettavaa myös muilla kielillä.

Kirjat ovat oiva tapa laajentaa omaa tietouttaan ja avartaa maailmankatsomustaan. Uskon, että minkä tahansa kirjan lukeminen antaa lukijalleen jotakin. Erityisesti tietokirjojen kanssa saa ja pitää kuitenkin olla kriittinen - kaikkea ei tarvitse ottaa annettuna, vaan kaikkea tietoa kannattaa tarkastella varauksella. Varsinkin vanhemmissa hevoskirjoissa voi näkyä paljon vanhentunutta tietoa esimerkiksi johtajuusteorioiden muodossa. Niistä voi silti saada apua ja ideoita omaan toimintaan, kunhan osaa asettaa vinkit ja väitteet omaan maailmaan sopiviksi!

Kaupallinen yhteistyö Murtolan HamppuFarmin kanssa.

Viime vuoden alkusyksystä sain tilaisuuden kokeilla Jimpalla Murtolan HamppuFarmin heppahamppuöljyä. Hamppuöljy on ollut osana Jimpan ruokintaa jo kahdeksan kuukautta, joten nyt on hyvä hetki tarkastella, onko öljystä ollut meille hyötyä.

Yleensä tähän aikaan vuodesta Jimppaa kutittaa joka puolelta, mutta tänä vuonna kutina on ollut yllättävän vähäistä. Karvanvaihto tuntuu kuitenkin olevan pahimmillaan ainakin harjaajan näkökulmasta, eli myös karvakutinan luulisi olevan voimakkainta juuri nyt. Hamppuöljystä sanotaan, että se soveltuu erityisesti iho-ongelmallisille, esimerkiksi kesäihottumasta kärsiville hevosille. Jos siis kevään kutinan vähyys johtuu hamppuöljystä, ehkä kesälläkin Jimppa pääsisi vähän helpommalla! Sillä ei onneksi ole kesäihottumaa, mutta ötökät saavat ihon kutisemaan etenkin loppukesästä.

Viime kengityksessä kengittäjä totesi, että Jimpan kavioaines on vahvaa ja kasvaa hyvin. Vaikka Jimpan kaviot ovatkin olleet oikeastaan aina ihan hyvässä kunnossa, uskon hamppuöljyllä olleen positiivisia vaikutuksia myös kavioihin. Hamppuöljy sopiikin ruokintalisäksi hevosille, joiden kavioaines on heikkoa. On todella mukava kuulla, että kaviot kasvavat ja voivat hyvin, kun kyseessä on kuitenkin jo seniori-ikäinen hevonen!

Öljyä käytetään yleisesti energialisänä, mihin se soveltuukin hyvin sisältäessään paljon energiaa. Jimpan tapauksessa lisäenergialle ei ollut alkujaan tarvetta, vaan päinvastoin - ruuna oli kesän jäljiltä laihdutuskuurilla. Hamppuöljy ei kuitenkaan ole haitannut laihdutusta, vaan paino on hiljalleen pudonnut ja mahanympärys pienentynyt lisäenergiasta huolimatta.

Viime vuonna toivoin, että öljylisä auttaisi kasvattamaan Jimpan harjaa. Sen kesällä poikki hinkkaama osa harjasta onkin kasvanut hyvin takaisin mittaansa, mutta muuten Jimpan harja sekä häntä ovat pysyneet melko lailla samassa pituudessa. On kai vain hyväksyttävä, ettei Jimpalta löydy tukkajumala-geeniä - paraskaan öljy ei voi taikoa lisäsenttejä harjaan, joka on jo yksilöllisessä maksimipituudessaan. Jouhet ovat kuitenkin olleet paremmassa kunnossa, vaikka lisämittaa niihin ei ole tullutkaan.

No, on häntä ainakin kasvanut vähän tuuheammaksi viime syksystä! (Vas. nykyhetki, oik. lokakuu 2019)

Viimeisenä huomiona on se, että hamppuöljy on tehnyt Jimpan ruoasta maistuvamman! Tällä hetkellä sillä on käytössä hiekkamainen kivennäinen, josta se ei yksistään tykkää. Kun vaihdoin Jimpalle pellavan tilalle uuden rehun, jota ei tarvitse turvottaa, epäilin Jimpan jättävän koko annoksen syömättä kivennäisen takia. Hamppuöljy kuitenkin pelasti tilanteen, sillä sen avulla kivennäinen sekoittuu muuhun rehuun. Tämä huomio ei siis niinkään liity hamppuöljyn tuomiin fyysisiin muutoksiin, mutta mielestäni se on silti positiivinen lisä kokonaisuuteen.

Jos hamppuöljy tai muut hampputuotteet kiinnostavat, kannattaa käydä Murtolan HamppuFarmin sivuilla tutustumassa tuotteisiin ja itse kasviin. Tilauksen saa myös kotiinkuljetuksella ja samalla tuet kotimaista pienyritystä nyt vaikeana aikana!

Moni on varmasti jo törmännyt Kati Tuomolan ravihevosten suututkimukseen, josta puhuttiin paljon viime vuoden puolella. Kuolaimista aiheutuneet vammat ovat nousseet taas otsikoihin Helsingin Sanomien julkaistessa aiheesta artikkelin. Jopa 84 prosentilla tutkituista ravihevosista oli jonkinlaisia kuolainten väärinkäytöstä aiheutuneita suuvammoja. Näistä 43 prosentilla suun alueen vammat olivat kohtalaisia ja 20 prosentilla vakavia.

Vaikka kaikkia kuolaimia kaikilla hevosilla ei voikaan tuomita, ja myös kuolaimettomissa on omat ongelmansa, olisi jokaisen hevosten kanssa toimivan hyvä miettiä, onko kuolaimen käyttö perusteltua. Uskon, että monissa tapauksissa kuolain on käytössä siksi, että sitä nyt vain on käytetty harrastuksen alusta alkaen. Sen lisäksi yhä monet kilpalajit pitävät kiinni kuolainpakosta, niin kummallista kuin se onkin. Siksi okin hyvä, että tästä asiasta puhutaan ja sitä tutkitaan. Ehkä jonain päivänä kuolainpakko kumotaan kaikkialla. Kehitystä tapahtuu, vaikka hevosmaailmassa se tuntuukin tapahtuvan hyvin hitaasti.

Tutkimuksen tulokset eivät yllättäneet, sillä minulla on itselläni yksi esimerkkitapaus. Viime kuussa Jimpan hampaat tarkistettiin hammashoitoihin erikoistuneen eläinlääkärin toimesta. Sen hampaat olivat ikään nähden hyvässä kunnossa, vaikka kiillepiikkejä ja hypoplasiaa löytyikin. Mielenkiintoista oli, että eläinlääkäri huomasi alaleukaluussa olevan vanhat kuolaimista tulleet painaumat. Oletettavasti nämä painaumat ovat tulleet raviajoilta, vaikka toki kuolaimia on Jimpalla käytetty myös minun omistuksessani. Tärkein havainto kuitenkin on, että painaumat ovat tulleet juurikin kuolaimista. Taustalla voi olla niin väärinkäyttöä ja väärin sovitettua kuolainta, mutta vamma on silti tullut kuolaimista. Kaikeksi onneksi painaumista ei ole Jimpalle enää haittaa, mutta voin kuvitella, että suu on ollut aikoinaan kipeä.

Säännöllinen hammashuolto hevosten hampaisiin erikoistuneen eläinlääkärin tekemänä on tärkeää, vaikkei kuolaimia käyttäisikään. Erityisen tärkeää se on mielestäni kuitenkin silloin, kun käytössä on kuolaimet. Jos kuolaimia haluaa käyttää, pitäisi jokaisen hevosihmisen sovittaa kuolain yhdessä ammattilaisen kanssa ja pitää huolta siitä, että hevosen suu tarkastetaan kunnolla säännöllisesti. Vain näin voi olla varma, etteivät kuolaimet aiheuta kipua. Lisäksi on suositeltavaa, että edes joskus hevosella pidettäisiin kuolaimettomia päiviä.

Olen kirjoittanut kuolaimista ja kuolaimettomista aiemminkin, mutta haluan silti muistuttaa: kuolaimet eivät ole hevoselle pakolliset. Niillä hevosta ei voi hallita sen enempää kuin ilmankaan. Hevonen tulee opettaa reagoimaan kuolaimiin oikein, kuten se tulee opettaa reagoimaan myös kuolaimettomiin. Kaikessa on lopulta kyse siitä, onko hevoselle osattu kouluttaa oikea tapa reagoida, liikkua ja ymmärtää, mitä ihminen siltä haluaa.

Lähestulkoon kaikki kurssit, luennot, ratsastustunnit, valmennukset sun muut tapahtumat ovat nyt peruttu ja jäädytetty vähintäänkin muutamaksi viikoksi. Varsinkin pienyrittäjät ovat nyt kovilla, kun asiakkaat ovat kotona rahojensa kanssa, eikä kukaan tiedä, kauanko tätä tulee jatkumaan. Montaa varmasti tympii, ettei nyt pääse oppimaan ja kehittymään, mutta hätä ei ole tämän näköinen! Verkosta löytyy nimittäin vaikka minkälaisia kursseja, jotka voi suorittaa täysin etänä. Verkkokurssit ovat usein lisäksi ajasta riippumattomia, joten ne sopivat myös niille, jotka eivät ehdi säännöllisesti istumaan koneen ääreen tiettynä aikana. Ja mikä parasta, verkkokursseilemalla tuet samalla niitä järjestäviä yrittäjiä!

Minä pidän verkkokursseista, vaikka lähiopetuksessakin on puolensa. Verkossa materiaaliin voi tutustua rauhassa ja siihen voi palata, jos myöhemmin huomaa sitä tarvitsevansa. Tämä sopii minunlaisilleni ihmisille, jotka eivät joka päivä ole niin vastaanottavaisia uudelle informaatiolle 😄 En ole vielä käynyt kovin monella verkkokurssilla, mutta tähän asti kokemukseni ovat olleet oikein positiivisia. Tässä postauksessa listaan muutamia mielenkiintoisia verkkokursseja ja niitä järjestäviä tahoja, joista toivottavasti löytyy jokaiselle jotakin.

Coaching with Connection: Katariina Alongi vetää istunta- ja tunneverkkokursseja tiettyinä aikoina. Kävin viime vuoden lopulla CwC-istuntaverkkokurssin ja voin sanoa, että se oli täysin hintansa arvoinen! Katariina osaa selittää asiat hyvin ymmärrettävästi ja havainnollistaa oppejaan videoin ja kuvin. Uskon, että myös Herkät ja rohkeat ratsastajat -kurssi on myös vähintään yhtä opettavainen kuin tuo istuntakurssikin. Suosittelen!

Hevoskoulutus.fi: tarjoaa monipuolisen valikoiman hevosaiheisia kursseja kaikille hevosten kanssa toimiville. Olen käynyt yhden heidän kurssinsa, ilmaisen "Helppo tasapainoharjoitus hevoselle" -kurssin, joka vakuutti ainakin minut. Selkeät, helposti ymmärrettävät ohjeet ja helppokäyttöinen alusta - eikä hinnatkaan päätä huimaa.

Tsekkaa esimerkiksi nämä kurssit:

- Hevosen jumppaamisen perusteet

- Ylipainoisen hevosen laihduttaminen

- Ohjastuntuman vaikutus ja ongelmanratkaisu

Hevostaito Akatemia: meidän entisen valmentajamme tarjoamia verkkokursseja hevosen käsittelyyn ja koulutukseen liittyen. Näitä en ole itse käynyt, mutta Mervin pitämillä lähiopetuskursseilla olen aikaisemmin ollut ja niistä kyllä tykännyt. Mervi osaa selittää asiat hyvin selkeästi, joten uskon, että sama pätee myös verkkokursseihin.

Tsekkaa esimerkiksi nämä kurssit:

- Hevosen maasta käsin kouluttaminen 1 & 2

Kivijalka kuntoon ratsulle, osa 1: tässä yksi ainakin minulle uusi tuttavuus, talli Witherslaken pitämä verkkokurssi. Seuraava aloitusajankohta on 1.4., joten vielä ehtii ilmoittautua mukaan! Kurssi kuulostaa siltä, että sopii varmasti jokaiselle, oli hevosena sitten kokenut ratsu tai vasta aloitteleva sellainen. Jos olet käynyt tämän kurssin, olisi kiva kuulla, mitä mieltä olit!

Kokonaisvaltaisen kavionhoido perusteet: Vainikan Aitan järjestämä verkkokurssi kavionhoidosta. Tästä olen kuullut todella paljon positiivista palautetta ja monet ovat tätä suositelleet ihan kaikille, olipa oma hevonen sitten kengätön tai kengällinen. Itse en ole tätä verkkokurssia käynyt, mutta kuulemani perusteella uskallan suositella tätä myös.

Project Happy Athlete: Ninaltakin löytyy nyt jo muutama mielenkiintoinen verkkokurssi, jotka kannattaa käydä tsekkaamassa. En ole itse näitä kursseja tällaisinaan käynyt, mutta vuodentakaisen yhteistyön ansiosta olen päässyt tutustumaan Ninan tekemiin verkkomateriaaleihin. Voin suositella myös näitä!

Tsekkaa esimerkiksi nämä kurssit:

- Ruokapalkan käytön alkeet

- Kaulanarulla ratsastus

Nämä kurssit ovat kaikki suomenkielisiä ja kotimaisia. Jos muutkin kielet sujuvat, kannattaa toki katsella lisää verkkokursseja myös ulkomailta. Tältä listalta löytyy kuitenkin jo sen verran paljon erilaisia kursseja, että näidenkin kanssa riittää kyllä opiskeltavaa!

Tuleeko mieleen muita kursseja, jotka jäivät listan ulkopuolelle? Kerro kokemuksesi ja suosittele lemppariasi! Haluaisin itsekin käydä piakkoin jonkun verkkokurssin, mutta kun vaihtoehtoja on niin paljon, on vaikea päättää, minkä aloittaisi seuraavaksi.

Introvertit piilosilla.

Persoonallisuustestit ovat ainakin minun mielestäni mielenkiintoista ajanvietettä. Vaikka niille ei antaisikaan paljoa painoarvoa, on tulosten lukeminen silti ihan kiinnostavaa (jopa niiden "mikä leipä olen" -testien 😄). Niistä voi aina oppia jotakin uutta niin itsestään kuin muistakin, vaikkei tuloksia kannatakaan lukea turhan tarkkaan. Netti on täynnä erilaisia persoonallisuustestejä, mutta yksi varmastikin tunnetuimmista on Myers-Briggsin tyyppitesti, eli se, josta tulokseksi saa liudan kirjaimia, joista persoonallisuus rakentuu.

Tein yhden tällaisen persoonallisuustestin Kaktun tallin Instagram-tarinan innoittamana. Tiesin jo valmiiksi olevani introvertti, mutta muuten en ollut aiemmin ajatellut persoonallisuustyyppiäni tarkemmin. Osaan kysymyksistä oli hankala vastata, sillä tilanteesta ja jopa mielialasta riippuen olisin valinnut eri vaihtoehdon. Jos siis olisin tehnyt testin suuren onnistumisen jälkeen iloisena ja voittamattomalla fiiliksellä, saattaisin olla jotain aivan muuta kuin hyvin keskivertoisen päivän illalla ennen nukkumaanmenoa tehdyn testin jälkeen. Mutta sen enemmittä puheitta, mennään itse testitulokseen!

Persoonallisuustyyppini on testin mukaan INFP-T, eli sovittelija. Kirjaimet tulevat eri persoonallisuuden osasista: I = introvertti, N = intuitiivinen, F = tunteva, P = spontaani. Yleensä persoonallisuustyypeistä puhutaan vain näiden neljän kirjaimen muodostamina tyyppeinä, mutta tässä testissä testattiin lisäksi viidettä osasta, joka minulla on T = turbulent eli myrskyisä, sekasortoinen (tästä en löytänyt selvää suomenkielistä käännöstä). Koska ainakaan itselleni nämä eivät kerro juuri mitään, avaan seuraavaksi vähän tätä persoonallisuustyyppiä. Tiedot ovat 16personalities-sivustolta, jolla tein kyseisen testin.

INFP-ihmiset ovat usein hiljaisia, avarakatseisia ja kekseliäitä. He ovat idealisteja ja seuraavat periaatteitaan. Luovuus, joustavuus ja ahkeruus ovat tyypillisiä vahvuuksia, kun taas heikkouksina tälle tyypille mainitaan liika idealistisuus, epäkäytännöllisyys ja asioiden ottaminen henkilökohtaisesti. -T eli Turbulent kertoo siitä, että INFP-ihminen vaatii itseltään usein liikoja, uskoo olevansa laiska ja arvottaa itseään työnsä tulosten ja tehtyjen virheiden kautta.

Voin sanoa, että testin tulokset kuulostivat aika lailla itseltäni. Välillä oli jopa huvittavaa lukea tekstiä, joka kuulosti niin samalta, kuin miltä itse sisällään tunsi. Joissakin asioissa olin myös vähän eri mieltä, mutta pääasiassa pystyin samaistumaan tuloksiin.

Tämän kokemuksen jälkeen halusin tietenkin testata myös Jimpan persoonallisuuden. Hevosten oma persoonallisuustestissä on jako neljään persoonallisuustyyppiin vahvemman aivopuoliskon ja introverttiyden/ekstroverttiyden mukaan. Horsenality-taulukon voi käydä lataamassa täältä.

Kuten omistajansakin, Jimppa on aika selkeä introvertti. Se on matalaenerginen ja sillä on taipumus enemmänkin pysähtyä kuin paeta. Se on myös hyvin ruokaorientoitunut, helposti tylsistyvä ja utelias, jotka viittaavat siihen, että sille vahvempi aivopuolisko on vasemmanpuoleinen. Näin Parellin sivuilla sanotaan left-brain introvert -hevosista:

"Welcome to the land of “Why should I? What’s in it for me?” This horse reads people like a book. He knows what you want and he’s not going to give it to you unless you treat him right.
Even though he appears stubborn or lazy, he’s not at all lazy in the mind! He may move slowly, but he’s always thinking quickly"

Lyhyesti suomennettuna LBI-hevoset ovat siis fiksuja eivätkä tee asioita ilman hyvää syytä (= palkkaa). Ne voivat ulospäin vaikuttaa itsepäisiltä tai laiskoilta, vaikkeivät sitä olekaan.

Ruoka aina etusijalla!

Vaikka omasta mielestäni Jimppa on selvästi eniten left-brain introvert, välillä se on myös muita horsenality-persoonallisuustyyppejä. Siksi en lähtisikään kategorisoimaan hevosia väkisin yhteen laatikkoon, kuten en ihmisiäkään. On myöskin huomioitava, että "laiskuus" tai hitaus (tai muut piirteet) voivat johtua myös muusta kuin hevosen persoonallisuudesta. Esimerkiksi kipu muuttaa käytöstä joskus paljonkin.

Oletteko te testanneet omaa tai hevosenne persoonallisuustyyppiä? Pitivätkö tulokset paikkansa omasta mielestänne? Vaikka tuloksiin kannattaakin suhtautua varauksella, voivat ne silti auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan ja hevosiaan paremmin. Tärkeintä on, ettei käytöstä katso vain persoonallisuustyyppien takaa, jolloin mahdolliset ongelmat voivat jäädä huomaamatta.

ME MUUALLA

LUKIJAT

ARKISTO

SUOSITUIMMAT POSTAUKSET

AIHEET